 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vaatimuksia hallitusneuvotteluille lyhyestiKTV: Ei veronkevennyksiä julkisten palvelujen kustannuksellaSAK:lainen Kunta-alan ammattiliitto (KTV) varoittaa tulevaa hallitusta uhraamasta julkisia palveluja veronkevennyksille. Liitto muistuttaa kaikkien puolueiden korostaneen vaalien alla hyvinvointivaltion merkitystä.- Verotuksen alentaminen ei saa olla tulevan hallituksen ensisijainen tehtävä, liiton hallitus linjasi torstaina. KTV:n mielestä julkisen palvelujen rahoituksen on pysyttävä jatkossa vähintään nykytasolla. Valtion ja kuntien välille olisi solmittava koko vaalikauden mittainen sopimus, jossa määriteltäisiin näiden tehtävä- ja kustannusjaosta.
KTV katsoo, että julkisten palvelujen tuottamisen
olisi kuuluttava ensisijaisesti julkiselle vallalle.
Tätä perustellaan mm. palvelutuotannon laadulla
ja jatkuvuudella sekä työllisyysnäkökulmalla. Mahdollinen veronkevennysvara olisi suunnattava pieni- ja keskituloisille. Kunnallisverotuksessa toteutettavat veronkevennykset olisi hyvitettävä kunnille lisäämällä valtionosuuksia.
Teollisuuden palkansaajat kiirehtivät energiaratkaisujaTeollisuuden ammattiliittoja edustava Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta vaatii hallitusohjelmaan kohtuuhintaisen perusenergian turvaavia linjauksia. Seuraavan hallituksen olisi mm. tehtävä päätökset viidennen ydinvoimalan rakentamisesta.Neuvottelukuntaa vetävä Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) säilyttäisi uuden hallituksen ohjelman perusrunkona kolmikantayhteistyön. - Vakaus ja ennustettavuus talous- ja työmarkkinapolitiikassa tulee olla keskeinen tavoite. Sen toteuttaminen onnistuu tiiviillä ja keskeisillä luottamuksellisilla toimilla. Tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattavien varojen osuus olisi neuvottelukunnan mukaan nostettava 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisen riskisijoitustoiminnan rahoitusta olisi vahvistettava korottamalla Teollisuussijoitus Oy:n pääomaa miljardilla markalla. Varat tähän saadaan valtionyhtiöiden myynnistä saatavista tuloista. Neuvottelukunta vaatii lisäksi mm. kehittämään omaehtoista ammatillista koulutusta ja tietoyhteiskunnan vaatimia tietoliikenneverkkoja. Asuntorakentamisen ja ympäristöinvestointien julkista rahoitusta on heikkenevien suhdanteiden vuoksi lisättävä. Elinkeinotoimintaa olisi tuettava kohentamalla erityisesti pääkuljetusväyliä, niin vesiväyliä, maanteitä kuin rautateitä. Hallituksen olisi toteutettava Kansallista metsäohjelmaa. Neuvottelukunta harkitsisi myös arvonlisäveron alentamista. Neuvottelukunta edustaa 14:ää teollisuuden ammattiliittoa, joiden jäseninä on yhteensä 627 000 palkansaajaa.
Kihlakuntien luku 20:een ja rajoiksi maakuntarajatKihlakuntien luku putoaa murto-osaan nykyisestä, jos uuteen hallitusohjelmaan tehty esitys saa laajempaa kannatusta. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus esittää, että kihlakunnista pitää muodostaa maakunnan kokoisia yksiköitä. Liitto tarjoaa näkemystään hallitusohjelman osaksi.Suuri kihlakuntauudistus toteutettiin Suomessa loppuvuodesta 1996. Silloin 233 nimismies- ja poliisipiiriä korvattiin 90 kihlakunnalla. Kihlakuntiin tuli maistraatin, poliisin, syyttäjien ja ulosoton yksiköitä. Tuoreen esityksen mukaan Suomeen jäisi vain 20 kihlakuntaa. Maakuntia on 19, mutta Uudellamaalla Helsinki tarvitsee oman kihlakuntansa. Pirkanmaan maakuntajohtaja Jussi V. Niemi arvioi, että kihlakuntien määrää joudutaan joka tapauksessa säästösyistä vähentämään. Välivaiheen näennäisuudistus esimerkiksi kihlakuntien luvun puolittaminen tuottaisi vain keinotekoisia hallintokokonaisuuksia. Niemen mukaan maakuntahallituksen esitys karsisi ns. herran virkoja, mutta se vapauttaisi voimavaroja nykyistä enemmän kenttätyöhön. Niemi korostaa, että kihlakuntien määrän vähentämisesitys ei merkitse poliisin katoamista maakunnasta. Se nimenomaan tarkoittaa voimavarojen siirtämistä hallinnosta poliisin kenttätyöhön ja läsnäoloon kaduilla ja maaseudulla. Lopputuloksena saattaisi olla eräänlainen maakuntapoliisi. Maakuntapoliisi eroaisi kuitenkin pari vuotta sitten kaavaillusta lääninpoliisista siten, että poliisin erillisyksiköt keskusrikospoliisi ja liikkuva poliisi säilyisivät itsenäisinä.
Veronmaksajat: Tuloveron kevennyslinjaukset hallitusohjelmaanVeronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen patistaa hallitusneuvotteluja käyviä puolueita lunastamaan lupauksensa tuloverotuksen keventämisestä.- Kokemuksesta valitettavasti tiedämme, kuinka vaikeaa poliittisten päättäjien on löytää "sopivaa" suhdannetta veronkevennyksille. Jos verotuksen kevennysohjelmaa ei selkeästi ja konkreettisesti kirjata hallitusohjelmaan, veronmaksajilla on aihetta pelätä, että ankara verotaakkamme ei kevenekään. Hän pitää myönteisenä, että hurjimmat puheet veronkiristyksistä laantuivat vaalitaistelun loppusuoralla. Hallitusneuvotteluissa olisi tehtävä yhteisö- ja pääomaveroja koskevat ratkaisut koko vaalikaudeksi. - Luottamusta ei pidä rapauttaa jokavuotisilla kiistoilla näistä aiheista, Lehtinen korostaa kannanotossaan.
Vihreät tavoittelevat kahta paikkaa hallitukseenVihreä liitto tavoittelee itselleen kahta paikkaa uudesta hallituksesta. Puheenjohtaja Satu Hassi sanoi tiistaina, että vihreiden kuuluu saada sama määrä ministereitä kuin ruotsalaisen kansanpuolueen.Hassi perusteli vaatimusta sillä, että vihreillä on yhtä monta kansanedustajaa kuin RKP:llä, ellei Ahvenanmaan edustajaa oteta lukuun. Lisäksi vihreiden vaaleissa saama ääniosuus oli puolitoistakertainen RKP:n tulokseen verrattuna. Vihreillä on ollut Paavo Lipposen (sd.) hallituksessa vain yksi ministeri ja RKP:llä kaksi. Vihreät voittivat vaaleissa kaksi lisäpaikkaa eduskunnasta. RKP:n paikkamäärä pysyi samana.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE