 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Islannilla ja Norjalla myös roolinsa Euroopassa
Islannin Ruotsin suurlähettiläs Hördur Bjarnasonin mielestä on harhaa pitää Pohjoismaita jonaKin yhtenäisenä joukkona Euroopassa. Hän toivoo kuitenkin Pohjoismaiden välille tiiviimpää yhteistyötä loppuvuonna, kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, Norja johtaa puhetta Euroopan talousalue ETA:ssa ja Islanti Pohjoismaiden ministerineuvostossa.- Toivoisin, että lopputuloksena syntyisi yhteisiä toimintatapoja, vaikka eri mieltä oltaisiin matkan varrella, Bjarnason sanoo. Hän muistuttaa, että Islanti ja Norja haluavat olla mukana Eurooppaa rakentamassa. - Meille emu ja euro eivät ole ongelma, niin kauan kun Ruotsi, Tanska ja Englanti eivät ole siinä mukana, mutta entä sen jälkeen, kyselee Bjarnason ja jatkaa, että EU-komissiota ETA ja muut unionin ulkopuoliset instituutiot kiinnostavat vuosi vuodelta yhä vähemmän. Islannin on Bjarnasonin mukaan pidettävä optimismia yllä pohjoismaisen yhteistyön suhteen, sillä maa ei ole liittymässä EU:hun yhteisön kalastuspolitiiikan vuoksi, eikä siitä Islannissa edes keskustella. Bjarnason pohti pohjoismaisuutta ja eurooppalaisuutta Pohjola-Nordenin seminaarissa Helsingissä torstaina.
Suomi on välkky, Ruotsi moralistiRuotsalainen lehtori Magnus Jerneck Lundin yliopistosta on sitä mieltä, ettei Ruotsilla, Suomella ja Tanskalla ole syntynyt selvästi yhteistä politiikkaa unionin sisällä.Kuitenkin pohjoismainen yhteenkuuluvaisuuden tunne on edelleen olemassa, vaikkakin Pohjoismaista ministerineuvostoa pidetään melko heikkona politiikan kenttänä nykyisin. EU:ssa taas on tullut selväksi, että Ruotsi on vaarassa siirtyä poliittiseen ja taloudelliseen marginaaliin vastahankaisuutensa ja moralisointinsa takia. - Suomi sitä vastoin on täysillä mennyt mukaan unionin toimintaan ja on pienen, mutta välkyn maineessa. Pikkukaupunkimaisuus on siitä kaukana. Jerneckin mukaan on myös selvää, ettei Suomi yritäkään toimia entisen isonveljen Ruotsin varjossa. Tanskasta Jerneck sanoo,että sekin on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut löytämässä omaa politiikkaansa unionin sisällä. Sitä ennen maa kulki yhteisön viitoittamaa tietä. Jerneckin mielestä Suomen ja Ruotsin eroja kuvaa komission uuden puheenjohtajan, italialaisen Romano Prodin nimitysehdotus. Pääministeri Göran Persson totesi lehtihaastattelussa, että uusi puheenjohtaja olisi voinut olla sosiaalidemokraatti. Pääministeri Paavo Lipponen kehui Prodia eurooppalaiseksi ystäväksi ja muisti tällä olevan kotonaan Alvar Aallon huonekaluja.
STT-IA
|
ULKOMAAT -SIVULLE