Akateemikko Jauho: Elintarvikeketjun säilyminen kotimaassa turvattava

Hän pitää tärkeänä myös alan perustuotannon säilyttämistä kotimaisissa käsissä.

Suomalaisen huipputekniikan kehitykseen keskeisesti vaikuttanut Jauho julkisti tiistaina muistelmateoksensa Ensiksi kielsin konditionaalin.

EU:hun Jauho suhtautuu kriittisesti sekä kulttuurisista että taloudellisista syistä. Direktiivien tulva ja yksityiskohtaisuus kauhistuttaa. Jauho muistuttaa, että jo merkantilismi kuoli aikoinaan omaan mahdottomuuteensa, ja voi olla, että direktiiveistäkin vielä pyritään pois.

Isänmaallisena perusdemokraattina Jauho kaipaa Suomeen lisää tulevaisuudenuskoa. Nyt yksityisen yrittäjän on vaikea enää perustaa suurempaa tuotantolaitosta ja kerätä uusia pääomia suomalaisiin käsiin.

Häntä huolettaa myös eduskunnan arvovallan mureneminen.
- Kun siitä on tullut pelkkä kumileimasin, ihmiset eivät viitsi enää edes äänestää, Jauho sanoi kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Nokian riskinä uutuuksien tulva?

Jauho oli VTT:n johdossa vuoteen 1987 saakka. VTT kasvoi sinä aikana kolminkertaiseksi ja laajensi toimintaansa lukuisille uusille aloille, joiden avulla on pohjustettu mm. Suomen sähköteknisen teollisuuden nykyistä menestystä.

VTT:n johtajana Jauho loi myös laajat ulkomaiset yhteistyösuhteet silloiseen Neuvostoliittoon, Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Suomen teollisuuden nykyistä tilaa Jauho pitää suorastaan ihmeenä, kun sitä vertaa sotien jälkeiseen tilanteeseen.

- Lamavuosinakin teollisuuden tuotanto ja tuottavuus kasvoi ällistyttävästi, hän huomauttaa. Teollisen pohjan vahvistuminen ja tietotekniikan juurtuminen Suomeen on Jauhon mielestä sinänsä vain hyvästä, vaikka nyt ehkä Nokia-jalka alkaa olla suhteessa jo liiankin vahva.

Nokian ja muun tietotekniikan riskinä on Jauhon mielestä lähinnä se, että yliarvioidaan kuluttajien kyky hyödyntää ja ottaa uusia keksintöjä käyttöön odotetulla tahdilla.

Toisaalta kotimaisen ohjelmistoteollisuuden kasvu vahvistaa osaltaan Nokiaa ja luo lisäuskoa jatkuvaan menestykseen.

Tutkimukseen tasoa ja syvyyttä

Yrityksiltä tuleva rahoitus ei saa Jauhon mielestä saada liian isoa merkitystä tutkimustoiminnassa.
- Siinä voi käydä niin, että kohta häntä heiluttaa koiraa. Jonkinmoinen vapaan rahoituksen osuus on välttämätön, jotta innovatiivisuus säilyy, Jauho arvioi.

Jauhon oma työpanos alkoi teoreettisen fysiikan opetuksen kehittämisestä 50-luvulla, kun ala oli Suomessa vielä likimain nollatilassa. Tutkijan ja opettajan uran alkuvaiheen tärkein osa kytkeytyi ydintekniikkaan, jonka kehitykseen Suomessa hän vaikutti keskeisesti.

Tulevan hallituksen energiapoliittiseen linjaukseen Jauholla ei ole mitään yksinkertaista ohjetta.
- Tarjolla on useita mahdollisia malleja, ja valinta niiden välillä on poliittisen päätöksen asia, hän sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että maakaasuun lisäykseen on luotettu viimeiset kymmenen vuotta, eikä hanke ole edennyt ollenkaan.

Kriiseihin varauduttava

Jauho oli aikoinaan tuomassa Suomeen myös riski- ja turvallisuusanalyysejä. Riskiteorioilla hän perustelee myös huoltaan kotimaisen maatalouden tulevaisuudesta. Hän huomauttaa, että sodan riski on viimeisen sadan vuoden aikana ollut noin 15 prosenttia.

- Kriisien todennäköisyys on voinut eurooppalaisten järjestelyjen ansiosta pienentyä, mutta nollaan se ei putoa koskaan, hän sanoo.

Jauho on itse yrittänyt puhua elintarviketuotannossa 80 prosentin omavaraisuuden puolesta ja kuuluttanut konsensusta maanviljelyn tukemiseksi.

- Se mitä nyt tapahtuu on hälyttävää. 5 000 maatilan mukana maasta häviää 5 miljardin edestä niihin sitoutunutta pääomaa ja samalla itsenäiset viljelijät.

Jauho on ollut useiden yritysten, mm. KOP:n, Wärtsilän ja Huhtamäen hallituksissa. Sanomalehti Kalevan hallituksessa hän jatkaa edelleen.

STT-IA
26.3.1999