"Suomi tarvitsee lisää työllistävää yrittäjyyttä"

Kanniainen: Yritysmaailman rakenteet vinoutuneet

- Olemme samassa veneessä ruotsalaisten kanssa. Tiettyjen rakenteellisten tekijöiden vuoksi pienten yritysten on hankala palkata työntekijöitä ja ihmiset eivät suosi uravalinnoissaan yrittäjyyttä, Kanniainen toteaa.

Ongelmien takaa paljastuvat pohjoismaisen hyvinvointivaltion perinteiset tunnusmerkit: suuri julkinen sektori, korkea veroaste ja jähmeät työmarkkinat. Niistä rakentuu todellisuus, jossa yrittäjän osa ei aina ole helppo.

Kanniainen painottaa yritystoimintaa edistävien ratkaisujen tärkeyttä. Hänen mukaansa yrittäjä on kansantalouden avainhahmo. Arvonlisä, josta hyvinvointia voidaan jakaa, tuotetaan nimenomaan yrityksissä.

Julkinen sektori luo yritystoiminnalle välttämättömät puitteet, mutta aiheuttaa myös rasitteita paisuessaan liikaa.

- Esimerkiksi Suomen nykyinen 46-47 prosentin kokonaisveroaste on aivan liian suuri. Se tekee palkkatyön kohtuuttoman kalliiksi yrityksissä. Verotuksen keventäminen edellyttää tietysti julkisten menojen rajoittamista, Kanniainen korostaa.

Työmarkkinakentän täytyy uudistua

Julkisen sektorin oikeaa kokoa Kanniainen luonnehtii kansalliseksi valinnaksi. Selvää toki on, että vuosikymmenten saatossa luodut rakenteet muuttuvat hitaasti. Kanniainen viittaa läntiseen naapuriin.

- Ruotsissa sosiaalidemokraatit rajoittivat muutama vuosi sitten julkista sektoria ja kansa rankaisi vaaleissa. Nyt nähdään, että Ruotsin suhteellinen elintaso laskee kaiken aikaa. Voi vain kysyä, kuluuko siellä kymmenen vain kaksikymmentä vuotta ennen kuin läksyt opitaan kantapään kautta, Kanniainen pohtii.

Suomessa suhtautuminen yritystoimintaan on muuttunut myönteisemmäksi. Takavuosina valtiojohtoisen talousajattelun vallitessa asenteet olivat Kanniaisen mielestä parhaimmillaan välinpitämättömiä ja pahimmillaan vihamielisiä.

Mutta vaikka uudet tuulet puhaltavat, yritystoimintaa edistäviä ratkaisuja puuttuu edelleen.

- Työmarkkinakenttä on avainasemassa. Siellä pitää selvittää, mikä kansantalous on ja miten se toimii. Työmarkkinoiden joustot helpottavat kiistatta työllistämistä. Tämä nähtiin laman aikana, kun pätkätyöt mahdollistivat useita sellaisia työsuhteita, jotka myöhemmin on voitu vakinaistaa, Kanniainen tähdentää.

Yrittäjä riskeeraa muiden puolesta

Kanniainen valittelee sitä, että julkisessa keskustelussa on jäänyt pohtimatta, miksi pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa yrittäjäaste jää matalaksi.

- Ihmiset kokevat toisen palvelukseen menemisen houkuttelevana, koska se takaa hyvän sosiaaliturvan työttömyyskorvauksineen. Niihin ei samalla tavalla pääse osalliseksi sellainen, joka ryhtyy yrittäjäksi ja työllistää muita.

Kanniainen pitää valmiutta riskinottoon yrittäjän arvokkaimpana ominaisuutena. Yhteiskunnassa riskinottoa tarvitaan, koska ilman sitä ei myöskään arvonlisää synny.

- Yrittäjän riski on aina suuri ja hän tavallaan ottaa riskin myös muiden puolesta. Yleensä rahoituksessa on mukana velkaa ja velan vakuutena oma asunto. Jos käy huonosti, yrittäjä menettää kaiken, Kanniainen muistuttaa.

Pienyrittäjien maailmassa riskien toteutuminen ei suinkaan ole harvinaista. Meillä uusista yrityksistä puolet lopettaa toimintansa viiden vuoden sisällä.

- Menestyviä yrittäjiä usein kadehditaan. Se on väärin, koska silloin unohdetaan ne lukemattomat muut, jotka ovat riskin ottaneet ja epäonnistuneet, Kanniainen toteaa.

Hänen mukaansa on tärkeää, että yrittäjä voi riskin ottaessaan odottaa riittävän hyvää palkkiota. Tulotason tulisi yltää paremmaksi kuin toisen palveluksessa.

- Meillä tulonjakokeskustelua hallitsee kuitenkin enemmistö, joka työskentelee toisen palveluksessa. Tämä enemmistö ei ole koskaan käynyt ajatuksissaan läpi riskinottajan asemaa, Kanniainen pahoittelee.

Euron vakaus yritysten etu

Kanniaisen mukaan Suomi on perinteisesti ollut kollektivisoidun riskinkantamisen maa. Talouskehitystä muovasi sotien jälkeen selkeimmin valuuttakurssipolitiikka.

Elettiin devalvaatiosyklissä, jossa yritysten rapautumaan päästetty kilpailukyky pelastettiin yhdessä yössä Suomen Pankin pudottaessa markan arvoa. Myös monet muut seikat johtivat riskien sosialisointiin.

- Pitkälle viety riskin jakaminen tuottaa kielteisiä seurauksia. Niinpä talouden pääoma kohdentui meillä tehottomasti eikä tuottanut tulosta toivotulla tavalla. Kannustimet puuttuivat, Kanniainen toteaa.

Euron tulo on siirtänyt historiaan valuuttakurssipolitiikan ja sitä kautta merkittävän osan riskien sosialisoimista. Kanniainen pitää yhteisvaluutan luomaa vakautta myönteisenä yritysten kannalta. Jatkossa niiden ei tarvitse pelätä alituiseen korkopiikkejä, vaan ne voivat suunnitella tulevaisuutta pitkäjänteisesti.

- Talous- ja rahaliittoon meno on ollut tärkeimpiä toimintaympäristössämme tapahtuneita muutoksia. Elämme nyt aivan erilaisen taloudellisen kurin oloissa. Yrityksille siitä on etua, Kanniainen uskoo.

STT-IA
26.3.1999