Asiantuntijat: NATO:n toimien kansainvälisoikeudellinen perusta hutera



Asiantuntijoiden mukaan NATO:n ilmaiskupäätöksen kansainvälisoikeudellinen perusta on hutera. Päätös ryhtyä ilmaiskuihin Jugoslaviaa vastaan ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta saattaa synnyttää ennakkotapauksen, josta monet myös läntisten hallitusten edustajat ovat varoitelleet.


Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja monet muut NATO-maiden johtajat katsovat, että tarve välttää humanitaarinen katastrofi Kosovossa oikeuttaa voimatoimiin itsenäistä valtiota vastaan.

Eräiden lakiasiantuntijoiden mukaan iskujen perusta kansainvälisessä oikeudessa ei ole kuitenkaan lainkaan selvä. Jotkut pitävät sitä kylmivänä esimerkkinä ajatuksesta, että "voima on valttia".

- Itse asiassa NATO on ottanut itselleen oikeuden toimia ilman YK:n turvallisuusneuvoston nimenomaista suostumusta. Tämä on ennennäkemätöntä ja sen perustelu humanitaarisella interventiolla on hieman huteraa, sanoi IISS-strategiantutkimuslaitoksen varajohtaja Gordon Adams.

Vahvimman oikeudella

- Lopultakin on kysymys politiikasta eikä kansainvälisestä oikeudesta. Vahvat tekevät mitä haluavat ja heikot mitä niiden on pakko, hän jatkoi. Venäjä ja Kiina ovat tuominneet iskut kansainvälisen oikeuden vastaisiksi.

Molemmilla mailla on omat levottomuuspesäkkeensä ja ne ovat erityisen kiinnostuneita pitämään yllä periaatetta toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudesta.

Myös Nato-maat Ranska, Saksa ja Italia ovat pitkään olleet sitä mieltä, että yksin turvallisuusneuvostolla tulisi olla oikeus valtuuttaa voimankäyttöön.

Vajaa vuosi sitten Ranskan ulkoministeri Hubert Vedrine sanoi, että jos NATO ryhtyisi voimatoimiin ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta, esimerkiksi Kiina ja Venäjä voisivat tulevaisuudessa käyttää ennakkotapausta hyväkseen tavalla, jota länsi tulisi katumaan.

Ehkä suorasukaisimmin asian on ilmaissut Yhdysvaltain hallituksen kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen jäsen Jane Holt.
- Jos toimimme ilman YK:n mandaattia, emme ole sen parempia kuin Irak, hän sanoi.

NATO-maat ovat perustelleet iskuihin ryhtymistä monin tavoin. Yhdysvaltain ja NATO:n eurooppalaisten jäsenmaiden välillä näyttää kuitenkin olevan erimielisyyttä siitä, minkälainen oikeudellinen perusta NATO:n sotatoimilla tulisi olla.

Yhdysvaltain ulkoministerin Madeleine Albrightin mukaan NATO:lla on "luontainen oikeutus" käyttää sotilasvoimaa YK:n peruskirjan hengessä. Useimmat eurooppalaiset pitävät kuitenkin jonkinlaista oikeudellista valtuutusta tarpeellisena.

STT-IA
26.3.1999


ULKOMAAT -SIVULLE