Historioitsija: Venäjällä Kosovo-kysymys muodostunut sisäpoliittiseksi kiistakapulaksi


Venäjällä Kosovo-kysymys, ja laajemminkin entisen Jugoslavian tilanne, on muodostunut sisäpoliittisen taistelun välineeksi, arvioi historioitsija, Venäjän akatemian kirjeenvaihtajajäsen Andrei Saharov.

Rintamalinja asettuu Venäjän menneen suurvalta-aseman perään haikailevien "traditionalistien" ja muuttunutta maailmanpoliittista tilannetta ymmärtävien, demokraattisesti suuntautuneiden tahojen väliin.

Uudistusmielisille Slobodan Milosevicin hallinto on Saharovin mukaan "yksi viimeisistä totalitaarisista systeemeistä, joissa poljetaan sekä yksilön että vähemmistökansallisuuksien oikeuksia".

- Yhtäällä Venäjällä vallitsee vanhaa suurvalta-asemaa kannattava lähestymistapa, toisaalla on olemassa lähestymistapa, joka ottaa huomioon myös Itä-Euroopassa tapahtuneen demokratisoitumiskehityksen, Saharov arvioi Moskovasta puhelinhaastattelussa torstaina.

Retoriikkaa

Saharovista Venäjän presidentti Boris Jeltsinin jyrkkäsanaiset kannanotot palvelevat sisäpoliittista tilausta.

- (Traditionalistien) näkökulmasta porvarillisen, imperialistisen maailman hyökkäys pienen Jugoslavia-paran kimppuun herättää voimakkaan kielteisen reaktio.

- Heille tämä on surun päivä Venäjän historiassa. (Presidentin ja hallituksen) kanta edustaa vanhaa retoriikkaa, joka on suunnattu niille venäläisille, jotka sitä arvostavat, hän arvioi.

Hän toivoo, että Venäjän johdon kovasanaisen retoriikan taustalla piilee kuitenkin "uusi, pragmaattisempi linja".
- Venäjälle aseisiin turvautuminen olisi vahingollista. Se merkitsisi paluuta anti-demokratiaan.

Tuomio linjan molemmin puolin

Demokraattien leirissä NATO:n hyökkäys nähdään Saharovin mukaan nykyaikaisen läntisen sivilisaation johdonmukaisena vastauksena ihmisoikeusloukkauksiin, jotka tapahtuvat Euroopassa.

Hän muistuttaa, että NATO:n ilmaiskut tuomitaan kuitenkin rintamalinjan molemmin puolin.
- Myös demokraattien piirissä katsotaan, että neuvottelutietä olisi ollut mahdollista jatkaa.

Yritykset ratkaista väkivalloin poliittinen kiista, olkoonkin epädemokraattista hallintoa vastaan, on epäoikeudenmukainen ja laiton, hän arvioi viitaten siihen, että sotatoimilta puuttuu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus.

Venäjän tiedeakatemian historian instituutin johtajana Saharoville on tuttua se, että Venäjän tukea serbeille perustellaan monesti slaavilaisten kansojen historiallisella yhteydellä.
- Mikään traditio ei oikeuta Venäjän tukea demokratian vastaiselle (Slobodan Milosevicin) hallinnolle, hän katsoo.

STT-MH
26.3.1999

ULKOMAAT -SIVULLE