Berner: Ilmaiskujen tehoa mahdoton arvioida Suomesta

NATO arvioi itsekin tiistaina iltapäivällä iskujen tehoa siitä päätellen, että Jugoslaviassa annettiin ilmeisesti tiedustelukoneiden aiheuttamia ilmahälytyksiä. NATO:lla on Bernerin mukaan tietysti käytettävissä myös satelliittikuvia ja mahdollisesti paikalla olevia erikoisjoukkoja, jotka raportoivat tuloksista.

Kyseessä näyttää olevan normaali kuvio, että ensin pommitetaan, sitten otetaan selvää pommitusten tuloksista, sitten pommitetaan jne.

Ilmaiskujen tehokkuuden arviointia vaikeuttaa Bernerin mukaan myös se, ettei iskuilla ole selkeää sotilaallista tavoitetta, että esim. pyritään tuhoamaan 10 tai 30 prosenttia divisioonan, armeijakunnan tai panssariprikaatin taistelutehosta.

Ilmapuolustus tarkoituksella hiljaa?

Jugoslavian tehokkaaksi sanotusta ilmapuolustuksesta ei näyttänyt olevan juuri estettä keskiviikkoillan iskuille. Tämä ei Bernerin mukaan kuitenkaan välttämättä todistanut ilmapuolustuksen tehottomuudesta vaan ehkä valitusta strategiasta.

Jos lähtökohtana oli se, ettei risteilyohjusiskua ei pystytä mitenkään torjumaan, oli parempi pitää tutkat pimeinä. Silloin tutkat eivät paljastu ja ilmapuolustus säilyy iskukunnossa siihen saakka kun hyökkäykset kohdistuvat Kosovossa toimivia tai sinne marssilla olevia maavoimien joukkoja vastaan.

Varsinaiset taistelut alkavat Bernerin mukaan vasta silloin; tähän saakka on ollut kyse strategisiin ja sotilaallisesti vaikuttaviin kohteisiin suunnatuista iskuista, joille pyritään osoittamaan, että NATO on tosissaan.

Jos Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic lähtee siitä, että hän pystyy itse tuottamaan tappioita, kun hävittäjät käyvät panssariyhtymien kimppuun, niin voi olla, että sota päättyy lyhyeen, Berner arvelee.

Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, millaiset NATO:n aiheuttamat tappiot saisivat Milosevicin taipumaan.

- Kyllä hän on ilmeisesti jonkun kuukauden kyennyt tähän tilanteeseen valmistautumaan ja uskon hänen ja siellä olevien sotilaiden tietävän täysin, millainen voima NATO:lla on takanaan, Berner sanoo

Tietenkin tulee jossakin vaiheessa kysymykseen, millainen on joukkojen taistelumoraali, jos niitä vastaan aletaan iskeä. Serbian joukot ovat kuitenkin tiettävästi 70-80-prosenttisesti - 114 000:sta ainakin 75 000 - ammattisotilaita.

Tällaisen joukon moraali tai taistelukestävyys on tietenkin aivan toinen kuin esim. argentiinalaisten varusmiesten Falklandin sodassa tai irakilaisten reserviläisten Persianlahden sodassa, Berner sanoo.

NATO aikoo jatkaa ilmahyökkäyksiä

NATO:n mukaan ensimmäiset ilmaiskut olivat onnistuneita eivätkä sotilasliiton koneet ole vahingoittuneet operaatiossa. Iskuja on tehty 40 kohteeseen eri puolille Jugoslaviaa, mutta Belgradin keskustaan ei ole isketty, ilmoitti sotilasliitto.

NATO:n Euroopan joukkojen komentaja Wesley Clark luonnehti NATO:n iskuja onnistuneiksi, muttei antanut yksityiskohtaisempia tietoja iskuista. Hän kertoi NATO:n ampuneen alas kolme Jugoslavian hävittäjää.

- Päämäärämme on hyökätä, hajottaa ja, jos (Jugoslavian presidentti Slobodan) Milosevic ei myönny, tuhota serbijoukot. Operaatio tulee kestämään niin kauan ja vaikeana kuin Milosevic haluaa, sanoi Clark.

Hän kiisti Jugoslavian antamat tiedot, joiden mukaan NATO olisi pommittanut lääketehdasta. Clark jatkoi, että lähistöllä sijaitseva sotilaskohde oli tulituksen kohteena.

NATO:n pääsihteerin Javier Solanan mukaan Milosevic ei ole ottanut yhteyttä NATO:on. Bonnissa Saksan puolustusministeri Rudolf Scharping sanoi ilmaiskujen osuneen kohteisiinsa "selvästi yli 80-prosenttisesti".

STT-IA
26.3.1999