 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Nelivuotinen historiahanke tarkastelee Lotta Svärdin sosiaalista kehitystäSota loppui, mutta mihin katosivat lotat?
Lotta Svärd -järjestö tunnetaan parhaiten lottien sodan aikana tekemästä maanpuolustustyöstä. Noina vuosina lottien määrä kipusi jopa neljännesmiljoonaan naiseen. Rauhan aikanakin järjestön jäsenmäärä ylsi yli sadantuhannen.Vuonna 1921 perustettu järjestö lakkautettiin jatkosodan päätyttyä Neuvostoliiton vaatimuksesta, mutta mihin katosivat lotat ja heidän edustamansa aate? Mm. tähän kysymykseen etsii vastausta Suomen Lottaperinneliiton yhdessä laajan tutkijaryhmän kanssa aloittama Lottien Suomi -historiahanke. Filosofian maisteri Annika Latva-Äijön mukaan kolmiosainen tutkimus pyrkii hahmottamaan kuvaa Lotta Svärdistä yhteiskunnallisena yksikkönä, jolla on oma paikkansa itsenäisen Suomen historiassa. Nelivuotiseen projektiin on varattu noin kaksi miljoonaa markkaa. Rahoitus on tarkoitus hankkia pääosin säätiöiltä ja yhdistyksiltä. Tutkimuksen taustaksi on valittu tieteellinen neuvottelukunta, joka osallistuu kirjoittajien valintaan sekä tekstin lukemiseen.
Järjestön laajeneminenTähänastinen tutkimus lotista on keskittynyt lähes täysin sota-aikaan. Lotta Svärdin järjestöhistoriaa sekä lotta-aatteen historiaa on selvitetty korkeintaan pintaraapaisun verran.Mittasuhteiltaan niinkin laaja järjestö oli kuitenkin näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Neljännesvuosisadan ajan lottatyö kuului läheisesti kymmenien tuhansien suomalaisnaisten elämään. Tutkimuksen ensimmäinen osa keskittyy Lotta Svärdin syntyyn sekä liikkeen varhaisvaiheisiin. - Yritämme selvittää, näkyikö järjestön sosiaalisessa kehityksessä vastaitsenäistyneen Suomen hidas yhtenäistyminen ja sitä, miten vapaussodan voittajien perustama järjestö levisi muihin yhteiskuntaryhmiin, Latva-Äijö kertoo. Latva-Äijön mukaan myös naishistoria tuo pintaan tutkimuksen kannalta olennaisen näkökulman, sillä sijoittuihan Lotta Svärd aikaan, jolloin naisten yhteiskunnallinen asema muuttui merkittävästi. Toisessa osassa käsitellään järjestön 1930-luvulla tapahtunutta nopeaa kasvua ja sen seurauksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Teossarjan kolmannen osan on suunniteltu kohdistuvan lottien sodanjälkeiseen elämään, joka on toistaiseksi jäänyt lähes kokonaan tutkimatta.
Aineistoa lojuu vinteilläNyt aloitettava tutkimus pyrkii tunkeutumaan Lotta Svärdin sisälle ja tarkastelemaan sitä pienoisyhteiskuntana.
Kirjoitustyön alkuvaiheessa käydään läpi
olemassa olevia materiaali sekä museoiden
kokoelmia. Aineistoa on tarkoitus täydentää
myöhemmin haastatteluilla. Aineiston keruussa yritetään käyttää apuna yliopisto-opiskelijoita. Latva-Äijö uskoo, että tutkimuksen kannalta olennaista materiaalia löytyy vielä arkistojen lisäksi vanhojen lottien vinteiltä ja komeroista.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE