Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Vihriälä: Keskustan vaalivoitto kariutui työreformiin

Keskustan kansanedustaja Jukka Vihriälä varoittaa puoluettaan hirttämästä itseään hallitusneuvotteluissa työreformiin. Vihriälä arvioi seinäjokelaisen Ilkka -lehden haastattelussa perjantaina, että ilman työreformia keskusta olisi nyt maan suurin puolue.

Vihriälän mielestä keskustan puheenjohtaja Esko Aho ja varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen tekivät marraskuussa hölmön päätöksen, kun he avasivat uudelleen keskustelun työreformista.
- Työreformikeskustelu lamautti (keskustan) palkansaajasiiven toiminnan ja omakin väki piti sitä kohtuuttomana, Vihriälä arvioi.

Vihriälä on keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. Vaasan vaalipiiri on ainoa, jossa puolueen kannatus laski. Yhdeksi syyksi on arvioitu Ahon siirtyminen pois alueelta Helsingin vaalipiiriin.


Swanljung: Irtisanominen monikansallisille yrityksille Suomessa liian helppoa

STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung pitää monikansallisten yritysten tuotannollisista ja taloudellista syistä Suomessa tapahtuvaa irtisanomismahdollisuutta liian helppona.

Swanljung sanoi torstaina Turussa, että monikansallisen yrityksen kollektiiviset irtisanomiset ovat muodostuneet meillä ongelmaksi.
- Kun monikansallinen yritys pohtii toimintansa supistamista, sen kannattaa supistaa Suomessa, koska täällä irtisanominen on halpaa ja helppoa.

Merkittävän yrityksen päättäessä jonkin filiaalinsa lopettamisesta, lähtevät Suomesta työpaikat ennen kuin esimerkiksi Ranskasta tai Belgiasta. Swanljung vaatikin toimenpiteitä, joiden perusteella voisimme tässäkin asiassa säilyttää kilpailukyvyn muihin maihin verrattuna.

Hän painotti, että irtisanomissuoja Suomessa on hyvä, kun on kysymys työntekijän yksilöllisestä irtisanomisesta, mutta riittämätön niiltä osin kun väkeä sanotaan irti kollektiivisesti tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella.


Keskusta viimeistelee presidentinvaaliaikatauluaan

Keskustan kuviot ensi vuoden presidentinvaalissa alkavat selkiintyä kesän alkupuolella. Silloin selviää, tuleeko ehdokkaita useampia ja tarvitaanko ehdokkaan nimeämiseksi esivaalia.

Puoluehallituksen kaavailujen mukaan ehdotukset puolueen presidenttiehdokkaista pitäisi tehdä kesäkuun puoliväliin mennessä. Mahdollinen esivaali järjestettäisiin syyskuun alussa.
- Tarkoituksena on, että kesälomiin mennessä tiedettäisiin, tuleeko esivaali järjestettäväksi, puoluesihteeri Eero Lankia sanoi.

Keskustan puoluehallitus lähetti torstaina aikataulusuunnitelman piirijärjestöille. Aikataulu ja ehdokasasettelun menettelytavat on tarkoitus vahvistaa puoluevaltuuskunnan kokouksessa 24.-25. huhtikuuta.

Keskusta nimeää presidenttiehdokkaansa lokakuun 8. päivänä ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingissä. Todennäköisenä ehdokkaana on pidetty puheenjohtaja Esko Ahoa. Hänen omaa kannanottoaan odotetaan sen jälkeen, kun hallitusneuvottelut on käyty.

Edellisissä vuoden 1994 vaaleissa keskustan ehdokkaana oli Paavo Väyrynen. Hän sai vaalin ensimmäisellä kierroksella 19,5 prosenttia äänistä ja hävisi toiseksi tulleelle Elisabeth Rehnille 2,5 prosenttiyksikköä.

Keskustan esivaalissa Väyrysen vastaehdokkaana oli silloinen oikeusministeri Hannele Pokka. Nyt Pokka on ilmoittanut, ettei aio lähteä kisaan. Presidentinvaalit ovat Pokan mielestä "päivänpoliitikkojen asia".


Urakehitys ja palkkaus houkuttelevat Akavan väkeä ulkomaille

Akavalaisista noin 35 000 harkitsee hakeutumista ulkomaille töihin seuraavan vuoden aikana. Määrä on 13 prosenttia Akavan jäsenkunnasta. Lähtöaikeita perustellaan urakehityksellä ja mielenkiintoisilla työtehtävillä, mutta myös parempi palkkaus ja alhainen palkansaajaverotus houkuttelevat.

Tiedot ilmenevät Akavan vuotuisesta jäsenkyselystä. Syksyllä tehtyyn kyselyyn vastasi noin 4 000 akavalaista.

Akavan puheenjohtajan Mikko Viitasalon mukaan ulkomaille lähtöä harkitsevien määrä on pysytellyt kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan muuttoa ulkomaille harkitsi 12 prosenttia vastanneista.

Innokkaimpia ulkomaille lähtijöitä ovat nuoret alle 30-vuotiaat. Nuorista vastavalmistuneista 27 prosenttia on valmis lähtemään seuraavan vuoden aikana.

Koulutustaso vaikuttaa selvästi muuttohalukkuuteen. Tutkijakoulutuksen saaneista liki joka viides on kiinnostunut muuttamaan ulkomaille, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissakin halukkaita on noin 16 prosenttia. Myös työttömät ja määräaikaisissa tehtävissä työskentelevät suunnittelevat muita useammin lähtöä.

Jäsenkyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa myös muuttohalukkuuden syitä. Päällimmäisinä syinä olivat urakehitys ja pätevöityminen sekä mielenkiintoiset työtehtävät ulkomaisissa yrityksissä. Myös palkkaus ja verotus painoivat monen vaa`assa. Liki puolet vastanneista piti palkkausta merkittävänä syynä hakeutua töihin ulkomaille.

Eurooppalaiset työmarkkinat ovat avautuneet ja työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt. Viitasalon mielestä on kuitenkin valitettavaa, jos kovin monet nuoret koulutetut lähtevät maasta taloudellisista syistä.

- Maassa tulee harjoittaa sellaista palkka- ja veropolitiikkaa, että koulutettujen kannattaa täällä olla, huomautti Viitasalo Seinäjoella torstaina.


Kokoomuksen Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja eroaa

Kokoomuksen Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Petri Lintunen eroaa tehtävästään. Keskiviikkona jättämässään eroanomuksessa hän ilmoitti syyksi puolueen jäämisen vaalitavoitteestaan maakunnassa.

Piiri asetti eduskuntavaalien tavoitteekseen vaalivoiton ja 14 prosentin kannatuksen. Vaaleissa Kokoomus kärsi maakunnassa yli prosenttiyksikön vaalitappion saatuaan 11,2 prosentin ääniosuuden.

Pohjois-Karjalan kokoomuslaiset valitsevat uuden puheenjohtajan huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa pidettävässä ylimääräisessä piirikokouksessa.


Ydinvoiman vastustajilla enemmistö uudessa eduskunnassa

Enemmistö uusista kansanedustajista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ns. Väli-Suomen sanomalehtien tiistaina julkaiseman kyselyn mukaan 96 uutta kansanedustajaa vastustaa viidennen ydinvoimalan rakentamista.

Voimalaa kannattaa 79 edustajaa. Kansanedustajista 21 pitää kantansa avoimena. Neljä edustajaa ei vastannut kysymykseen.

Uusista eduskuntaryhmistä vain kokoomus on uuden ydinvoimalan kannalla. SDP:n ryhmässä tilanne on tasan. Keskustan ryhmässä ydinvoimalan puolella on kolmannes edustajista. Vasemmistoliitto ja kaikki sitä pienemmät ryhmät ovat selvästi vastaan.

Kyselyn mukaan ydinvoiman vastustajat ovat mielipiteissään ehdottomampia kuin kannattajat. Ydinvoiman vastustus on nyt yhtä suurta kuin toissa vaalikaudella, jolloin eduskunta torjui uuden voimalan rakentamisen kahdesti.

Alkavaa vaalikautta koskeneessa kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö Suomeen rakentaa viides ydinvoimala. Kysely tehtiin pääasiassa maaliskuussa vaalikamppailun aikana. Kyselyyn tavoitettiin kaikki 200 uutta kansanedustajaa ehdokasaikana.


Liikenneministeriön raportti: Lisää keskustelua joukkoliikenteestä

Liikenneministeriössä laaditun raportin mukaan julkista joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä on alettava edistää entistä määrätietoisemmin.

Tiistaina julkistetussa raportissa katsotaan, että vaikka kansalaiset kannattavat tutkimuksen mukaan ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosimista ja yksityisautoilun hillitsemistä, päättäjät kuitenkin arvelevat kansalaisten haluavan nimenomaan yksityisautoilun suosimista.

Raportissa korostetaan mm. maankäytön merkitystä kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteen kannattavuudelle. Maankäytön suunnittelun tavoitteena tulisi raportin mukaan olla tiivis yhdyskuntarakenne, joka suosii kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä.

Koonnut: IA
25.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE