Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Tapiola aikoo tehdä Suomelle virallisen yhteistyötarjouksen

Tapiola-yhtiöt aikoo pääjohtaja Asmo Kalpalan mukaan tehdä vielä virallisen yhteistyötarjouksen henkivakuutusyhtiö Suomelle. Kalpala korostaa, että Suomen vakuutuskannan kohtalosta päättäminen voi edetä vain sen mukaisesti, mitä Suomi-yhtiön päättävät elimet haluavat.

Tapiola on omalla tarjouksellaan halunnut tuoda esiin, että vaihtoehtoja esimerkiksi organisaation tai palveluverkoston suhteen on olemassa, jos Suomen vakuutuskannan siirrosta Pohjolaan päätettäisiinkin luopua.

- Nyt olisi syytä ennakkoluulottomasti katsoa, mitä etuja Suomelle valtiona olisi sillä, että täällä olisi suuren mittaluokan keskinäistä vakuutustoimintaa, Kalpala sanoi.

Kalpalan aiemmin julkisuudessa esittämät yhteistyökaavailut eivät ole toistaiseksi poikineet varsinaisia yhteydenottoja Suomi-yhtiön taholta. Hän sanoo kuitenkin tulkinneensa Suomen hallintoneuvoston puheenjohtajan Oiva Savelan kommenttia Helsingin Sanomissa siten, että aloite on otettu vakavasti.


Tapiola-yhtiöiden liikevoitto nousi yli 1,1 miljardiin

Tapiola-yhtiöiden hyvä tuloskehitys jatkui viime vuonna. Ryhmän yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto nousi hieman yli 1,1 miljardiin markkaan, ilmenee torstaina julkistetuista luvuista.

Yhtiöryhmän liikevaihto nousi nyt 9,6 miljardiin markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 8,6 miljardia. Kaikkien Tapiola-yhtiöiden tulokset paranivat selvästi.

Asiakas-omistajilleen Tapiola jakoi erilaisina alennuksina ja asiakashyvityksinä viime vuonna 309 miljoonaa markkaa. Ryhmän yhtiöistä Vahinko-Tapiolan liikevoitto nousi nyt 442 miljoonaan markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 302 miljoonaa.

Kokonaisvakuutusmaksutulo kasvoi 1,7:stä 1,9 miljardiin ja sijoitustoiminnan tuotot nousivat 509 miljoonaan, mikä oli 110 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Vahinko-Tapiola kasvatti hieman myös ensivakuutuksen markkinaosuuttaan, joka oli nyt 13,2 prosenttiin.

Eläke-Tapiolan liikevoitto parani 453:sta 484 miljoonaan markkaan, vaikka sijoitustoiminnan tuotto putosi 225:stä 197 miljoonaan markkaan. Myös Eläke-Tapiolan markkinaosuus kasvoi ja vakavaraisuusaste parani.

Henki-Tapiolan liikevoitto nousi nyt 200 miljoonaan, kun se vuotta aiemmin oli 148 miljoonaa markkaa. Yhtiön markkinaosuus kasvoi varsinkin yksilöllisissä eläkevakuutuksissa.


Vähittäiskaupan myynti kasvoi tammikuussa 3 prosenttia

Vähittäiskaupan myyntimäärä kasvoi 3,2 prosenttia vuoden 1998 tammikuusta. Tukkukaupan kauppapäiväkorjattu myyntimäärä lisääntyi tammikuussa 5,7 prosenttia ja autokaupan myynti 11,4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kauppatilaston ennakkotiedoista.

Tukkukaupassa yleistukkukaupan myynti kasvoi tammikuussa 6,9 prosenttia vuoden 1998 tammikuusta.

Yleistukkukauppa on laajaa tukkukauppaa, jonka tavaravalikoimaan kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, rautakauppatavarat ja tekstiilit. Vähittäiskaupassa tavaratalokauppa lisääntyi 3,0 prosenttia ja päivittäistavarakauppa 2,1 prosenttia.


Metsäteollisuuden näkymät edelleen epävarmoja

Metsäteollisuuden tuotanto on alkuvuonna supistunut ja käyntiaste putosi tammi-helmikuussa 91 prosenttiin. Paperin ja kartongin tuotanto väheni lähes viisi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Myös sahatavaran ja vanerin tuotanto laski alkuvuonna lievästi.

Metsäteollisuus ry:n katsauksen mukaan metsäteollisuuden koko alkuvuoden tuotanto saattaa jäädä viime vuotista pienemmäksi. Useat ennusteet kuitenkin kertovat, että metsäteollisuuden tuotteiden markkinoiden odotetaan paranevan vuoden lopulla.

Viime vuonna metsäteollisuuden tuotanto kasvoi lähes neljä prosenttia juuri alkuvuoden suotuisan kehityksen ansiosta.

Sahatavaran tuotanto kohosi huippulukemiin. Myös kapasiteetin käyttöasteet olivat vielä alkuvuonna korkeat. Paperiteollisuudessa käyttöaste oli viime vuonna keskimäärin 94 prosenttia.

Loppuvuonna tuotantoa jouduttiin kuitenkin jo rajoittamaan heikentyneen kysynnän vuoksi. Viimeisellä vuosineljänneksellä tuotanto oli seitsemän prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Kapasiteetin käyttöaste putosi loppuvuonna 86 prosenttiin.

Suomalaisten metsäyhtiöiden liikevaihto viime vuonna oli Stora Enso mukaanlukien 155 miljardia markkaa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 14 miljardia markkaa, kun se edellisenä vuonna oli runsaat kymmenen miljardia markkaa.

Kilpailijoihin verraten Suomen metsäteollisuuden kannattavuus oli hyvä. Tulos rahoituserien jälkeen suhteessa liikevaihtoon oli yhdeksän prosenttia, kun se ruotsalaisyhtiöillä jäi 7,5 prosenttiin ja yhdysvaltalaisilla yhtiöillä kahteen prosenttiin.


Kuntien talouserot kasvavat

Kuntien talouserot kasvavat. Aiempaa useampi kunta jää taloudenpidossaan miinukselle. Kuntien yhteen laskettu vuosikate kuitenkin kasvaa. Tämä käy ilmi kuntien talousarviotilastosta, jonka Tilastokeskus on tehnyt.

Kunnat arvioivat keräävänsä verotuloja tänä vuonna 71 miljardia markkaa. Se on kolmisen miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Kuntien valtionosuudet pysyvät viime vuoden 18,8 miljardin tasolla.

Kunnissa taloustilannetta pidetään yhä kireänä. Tilastokeskuksen Matti Laineen mukaan kuntien talous olisi tasapainossa, jos kassavirralla voitaisiin rahoittaa korvausinvestoinnit eli vuosikatteen pitäisi kattaa suunnitelmapoistot. Talousarvioiden mukaan vuosikate kattaa poistoista 56 prosenttia.

Kunnat käyttävät nykyään investointeihinsa tuntuvasti vähemmän kuin vuosikymmen vaihteessa. Tämän vuoden investointeihin on varattu 12,8 miljardia, puoli miljardia enemmän kuin vuosi sitten.

Kaikkiaan 212 kuntaa odottaa vuosikatteensa kasvavan ja 240 pienenevän. 89 kuntaa arvioi, että niiden vuosikate on tänä vuonna miinuksella. Vuosi sitten määrä oli kolmanneksen vähemmän. Isoista kaupungeista vain Turun vuosikate on miinuksella.

Se, että kunta yhtenä vuonna on miinuksella ei Laineen mukaan ole mitenkään hälyttävää. Toinen juttu on, jos näin jatkuu vuositolkulla.

Talousarvioiden mukaan kuntien rahoitustarve on tänä vuonna yhdeksän miljardia markkaa. Yli puolet tästä, 5,6 miljardia, katetaan lainanotolla ja loput toimintapääomaa vähentämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka kasvaa 1,7 miljardia.


Stora Enson yhtiökokous ei äänestänyt

Suomalais-ruotsalaisen metsäjätti Stora Enson yhtiökokous vahvisti tiistaina yhtiön vuoden 1998 tilinpäätöksen ja myönsi yhtiön johdolle vastuuvapauden. Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiökokous vahvisti vuoden 1998 osingoksi 2,10 markkaa osaketta kohden.

Yhtiökokous sujui äänestyksittä. Ennakkoon yhtiökokoukseen oli ilmoittautunut metsäaktivisteja vaatimaan tarkistuksia yhtiön puunhankintapolitiikkaan.

Yhtiökokouksessa he esittivät, että Stora Enso ei hankkisi jatkossa Suomesta puuta Ruotsin FSC-standardin aarniometsämääritelmän mukaisista metsistä.

Metsäaktivistit esittivät myös, että Stora Enso ekosertifioi Suomessa sijaitsevat metsänsä Forest Stewardship Council -järjestelmän mukaisesti vuoteen 2000 mennessä. Yhtiökokouksessa keskusteltiin esityksistä, mutta niistä ei äänestetty.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaan yhtiön hallituksen jäsenet jatkavat seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.


EU:n komissio ei vastusta Polfinin liikennöintiä

Suomen ja Puolan välistä laivaliikennettä harjoittavat kolme yritystä saavat jatkaa yhteistyötään, joka sisältyy ns. Itämeren linjakonferenssi-sopimukseen.

EU:n komission tiistaina tekemän päätöksen mukaan se ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä Finncarriersin, EuroAfrica Shipping Linesin sekä Poseidon Shiffahrtin yhteistyölle.

Yhtiöt liikennöivät kolmasti viikossa Helsingin ja Gdynian välillä, kerran viikossa Helsingin ja Szczecinin välillä ja kerran viikossa Kotkan ja Gdynian välillä.

Komissio otti päätöksessään huomioon Suomen maantieteellisestä sijainnista ja vallitsevista ilmasto-olosuhteista aiheutuvan tarpeen ylläpitää ja kehittää Suomen liikenneyhteyksiä. Poikkeuslupa on myönnetty kuudeksi vuodeksi.

Koonnut: IA
25.3.1999


TALOUS -SIVULLE