Ahtisaaren Milosevic-tuomiolle myönteinen vastaanotto



Presidentti Martti Ahtisaaren jyrkkä tuomio Jugoslavian toimille Kosovossa sai pääosin suopean vastaanoton eduskunnassa. Useimmat kansanedustajat pitivät Suomen kantaa selkeänä ja johdonmukaisena.


SDP:n ryhmänjohtaja Erkki Tuomioja huomautti, että Milosevic on päävastuussa siitä, ettei rauhansopimusta ole allekirjoitettu. Lisäksi hän on vastuussa Kosovossa tapahtuvista etnisistä puhdistuksista.

Tuomioja piti tärkeimpänä juuri nyt rauhan palauttamista. Sen jälkeen on syytä palata siihen, toimivatko kansainvälisen yhteisön kriisinhallinta- ja rauhanturvaamisoperaatiot tarkoitetulla tavalla.

- Vaikka tarkoitusperä olisi kuinka hyvä ja oikeutettu Jugoslavian tapauksessa, niin yhteinen intressi olisi vahvistaa nimenomaan YK- ja Etyj-järjestelmän toimintakykyä.

NATO:n yksipuolinen toiminta sisältää Tuomiojan mielestä hyvin suuria vaaroja ja muuttaa myös NATO:n omaa luonnetta. Lisäksi se saattaa NATO-keskustelun vähän toisenlaiseen valoon.

NATO:n roolista eri näkemyksiä

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz katsoi presidentin olleen selvästi oikeassa asettaessaan vastuun Kosovon tapahtumista Milosevicin harteille.
- NATO ei ole tätä kriisiä aiheuttanut. NATO:n valitettavat pommitukset ovat seurausta Jugoslavian presidentin politiikasta.

Zyskowicz arvioi menneiden kylmän sodan vuosikymmenten osoittaneen, että YK on ollut käytännössä toimintakykyinen tilanteissa, joissa joku diktaattori jossain päin maailmaa on ryhtynyt agressioon omaa tai naapurikansaa vastaan.

Edellisen eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jaakko Laakso (vas.) piti puolestaan outona sitä, ettei Suomi millään tavoin valita tai arvostele NATO:n Jugoslaviaan suuntaamia iskuja.

Hänen mukaansa Suomi näyttää poliittisesti hyväksyvän NATO:n toiminnan. Laakso sanoi odottaneensa Ahtisaarelta ja hallitukselta pohtivampaa kantaa Kosovon kriisiin.

Kannanoton tulisi sisältää myös vetoomus NATO:n hyökkäyksen lopettamiseksi ja neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi.

Laakso muistutti Ruotsin katsoneen, ettei NATO:n ilman YK:n valtuutusta tapahtuvalle hyökkäykselle ole kansainvälisoikeudellista perustaa. Suomi ei hänen mukaansa edes pahoittele tätäkään seikkaa.

Alueiden puolustaminen sai keskustalta tukea

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ei pitänyt tarpeellisena sitä, että tällaisen puheen yhteydessä kerrottaisiin kaikki Kosovon kriisiin liittyvät ulottuvuudet. Puheessa voi olla huomattavasti enemmän väljyyttä kuin kannanotossa.

Etninen puhdistus on Ahon mukaan järkyttävää toimintaa, eikä kansainvälinen yhteisö voi suhtautua siihen välinpitämättömästi.

Presidentti Ahtisaari otti esille myös alueiden ja ihmisten välisen eriarvoisuuden. Aho piti puhetta tässä suhteessa hyvin tasapainoisena. Hänen mielestään keskustan on helppo yhtyä näihin näkemyksiin.

- Epäkohdat ovat tulleet näkyville myös vaalitaistelun aikana. Ne vaativat korjausta tämän vaalikauden aikana, Aho korosti.

Hän kehui puhetta hyväksi, koska siinä otettiin esille monia nimenomaan valtiopäivien avajaisiin sopivia haasteellisia kysymyksiä.

Kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis arvioi Ahtisaaren puhuneen aika ympäripyöreästi ajankohtaisista asioista, jotka olisi voitu poimia minkä puolueen vaaliohjelmasta hyvänsä.

Yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin liittyvien ongelmien luetteleminen ei Kalliksen mielestä riitä. Pitäisi tehdä myös konkreettisia esityksiä. Kun esimerkiksi puhutaan yrittäjyyden tai työllisyyden edistämisestä, tulisi kertoa, miten sen tulisi tapahtua, Kallis sanoi.

STT-IA
31.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE