Päivitämme vanhan kompuran


Kun vanha kone tökkii, on aika päivittää se, jos ei halua hankkia uutta. Ensiksi kannattaa arvioida päivityksen ja uuden koneen hintaeroa, ja miettiä, mitä komponentteja halutaan vaihtaa ja onko vaihto yleensä mahdollista.

Täynnä olevat muisti ja korttipaikat vetävät äkkiä suun mutrulle, kun uudet muistit tai osat eivät mahdukaan mukaan. Jos vanhaan koneeseen joutuu vaihtamaan käytännössä kaikki osat, kannattaa vekotin laittaa myyntiin kohtuullisella hinnalla, joka on jo alkusijoitus uuden koneen hankinnassa.

Usein pienemmät liikkeet ottavat vanhan myyntiin - ainakin uuden koneen oston yhteydessä.

Nykyohjelmat haukkaavat vanhan muistin

Ensimmäisenä kannattaa päivitystä harkitessa tarkistaa muistin määrä ja vapaat muistipaikat, sillä muistin lisääminen on halvin tapa lisätä koneen tehoa ja samalla käyttöikää.

Kannattaa myös tarkistaa ohjekirjoista tai myyjältä, mitkä prosessorit sopivat emolevyyn. On aivan turhaa päivittää kone ja haaveilla pelaavansa uusimpia 3D-pelejä, jos prosessorina on P75 ja emolevy tukee maksimissaan P133:ta.

Pentiumeihin on ollut myynnissä Overdrive -päivitysprosessoreita, mutta niiden valmistus on lopetettu. Kannattaa silti tehdä kyselykierros, sillä myyjillä saattaa olla varastoissa vielä jokunen jäljellä.

Myös tavallisen Pentiumin voi päivittää MMX-käskykantaa tukevaksi päivitysprossulla. Näidenkin on valmistus lopetettu, mutta hintakaan ei ole paha. P233 MMX prosessorin, siis aidon sellaisen, saa noin 500 markalla.

Emolevylle integroidut näytönohjaimet ja äänikortit muodostavat myös omat ongelmansa. Emolevyn vaihtaminen tietää useasti myös vanhalle emolle integroitujen komponenttien ostoa erikseen.

Toisaalta, jos emolevy kelpaa muuten, ja siihen saa tarpeeksi muistia ja riittävän tehokkaan prosessorin, voi toki ostaa tehokkaammat osat erilliskorteilla. Lähes aina emolevyltä voi disabloida korttiin integroidut komponentit ja käyttää tehokkaampia uusia niiden tilalla.

SoundBalsterin 16-bittisen peruskortin saa 200-300 markalla. Kloonikortteja, jotka tukevat aika hyvin SB 16:sta, saa noin 100-200 markalla.

Kiintolevytilaa on aina turhan niukasti, eikä ole yllätys, että uudet pelit vievät asennettaessa 50-200 Mb tilaa.

Kiintolevyjen tallennuskapasiteetti suurenee kokoajan, vaikka hinnat pysyvät suurin piirtein samoina. Myös kiintolevyjen hakuajat ovat parantuneet uusien mallien myötä, joten uuden kiintolevyn hankinnalla saadaan teoriassa koneeseen lisätehoa. Tämän hetken hinta/laatusuhde on paras noin 6-8 gigaisilla levyillä, noin 1000-1500 markkaa.

Jos vanha levy ei ole vahingoittunut ja siinä on kohtuullisesti tallennustilaa, voi sen jättää uuden levyn rinnalle. Käyttöjärjestelmä kannattaa kuitenkin asentaa uudelle, ja usein myös nopeammalle levylle.

CD-ROM asemien kehitys jatkuu lähinnä lukunopeuden kasvulla. Alkuaikojen tuplanopeuksinen pyöritin kannattaa vaihtaa nopeampaan ainakin ohjelmien asentamisen nopeuttamiseksi. Kaikkia mainospuheita ei kannata ottaa vakavasti, sillä yli 16-nopeuksisen aseman lukunopeudella ei ole kuin teoreettinen vaikutus asennusnopeuteen. Uusi CD-asema irtoaa 400-500 rahalla.

Jos laitekotelosta yksinkertaisesti loppuu tila, kannattaa hankkia kunnollisilla laajennuspaikoilla varustettu kotelo, että seuraavan päivityksen yhteydessä ei tarvitse koteloa enää vaihtaa. Muista, että kortti paikkojen lukumäärän ratkaisee emolevy.

Kiinnitä huomiota myös laitetuulettimiin. Kuulalaakeroidut kestävät käytössä kauemmin ja ovat yleensä hiljaisempia kuin halpisversiot.

Parempi näyttö ja enemmän melua

Samalla kun konetta päivitetään, kannattaa harkita myös näytön vaihtoa. Näytön kuvaputki kuluu käytössä, jolloin kuvasta häviää kirkkaus ja terävyys. Jos et saa omalla näytölläsi tarpeeksi kirkasta kuvaa, vaikka kirkkaudensäätönuppi on käännetty täysin kaakkoon, on jo työskentelymukavuuden kannalta parempi hankkia samalla uusi näyttö.

Myöskään oheislaitteita ei kannata väheksyä. Kyllästyttääkö kuunnella pelien räjähdyksiä pienenä pihinänä onnettoman kokoisista kaiuttimista? Jo isompien, omalla vahvistimella varustettujen kaiuttimien hankinta tuo äänet työpöydälle aivan eri tasoisena.

Eikä kukaan kiellä kytkemästä tietokonetta koti- tai autovahvistimeen - paitsi kenties isännöisijä. Täytyy vain muistaa, että koti- tai autokaiuttimet eivät ole magneettisuojattuja, joten niiden magneettikenttä saattaa liian lähelle sijoitettuna aiheuttaa häiriöitä näytölle. Magneettikenttä saattaa myös vahingoittaa kiintolevyä tai levykkeitä. Paras paikka isommille kaiuttimille onkin lattialla.

Pienellä sijoituksella saa pätkivän näppäimistön tai tökkivän hiiren vaihdettua uusiin työskentelyn tehostamiseksi.

Merkkimikroa päivitettäessä kannattaa kysellä merkin maahantuojalta osien saatavuudesta, sopivuudesta ja hinnasta, sillä yleensä merkkimikroissa käytetään valmistajan omia osia, jotka ovat useasti kloonikoneissa käytettyjä standardiosia kalliimpia. Tilan ahtaus ja korttipaikkojen vähyys vaivaa ainakin pöytämallisia koteloita.

Kotipaikkakunnan tietokonemyymälästä saa lisä- ja hintatietoa. Hintoja kannattaa kysellä myös postimyyntiä harjoittavista liikkeistä. Toki osia voi ostaa myös pienellä varauksella käytettyinä. Kannattaa kuitenkin varmistaa osien sopivuus ja toimivuus ennen kaupantekoa.

MIKA KULMALA
26.3.1999

AJASSA -SIVULLE