 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pinochetilla ei syytesuojaa
Britannian korkein tuomioistuin, parlamentin ylähuoneen ns. lakilordit, ilmoitti keskiviikkona, ettei Britanniassa kotiarestissa olevalla Chilen entisellä diktaattorilla Augusto Pinochetilla ole Britanniassa suojaa ihmisoikeusrikkomuksia koskevilta syytteiltä.Tuomioistuimen päätös avaa tien Espanjan esittämän luovutuspyynnön käsittelylle. Yli 3 000 ihmistä - mm. kymmeniä espanjalaisia - surmattiin tai joutui kidutuksen kohteeksi Pinochetin diktatuurin aikana vuosina 1973-90. Lakilordit katsoivat äänin 6-1, ettei pelkkä entisen valtionpäämiehen asema anna Pinochetille syytesuojaa kidutussyytöksiltä ja että hänen lokakuinen pidätyksensä oli siten laillinen. Vain lordi Goff kannatti Espanjan luovutuspyynnön hylkäämistä. Britannian parlamentin ulkopuolelle kokoontuneet Pinochetin vastustajat riemuitsivat päätöksen tultua julki. - Me olemme uskomattoman onnellisia, Pinochet pysyy pidätettynä Britanniassa, sanoi puolestaan Sola Sierra, Chilen pidätettyjen ja kadonneiden järjestön puheenjohtaja järjestönsä päämajan edustalla satojen mielenosoittajien ympäröimänä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoi lakilordien päätöstä merkittäväksi askeleeksi kansainvälisen oikeuden kannalta. Amnesty on kuitenkin huolissaan päätökseen sisältyvistä, Britannian oikeuskäytäntöön perustuvista esteistä, jotka saattavat vaikeuttaa Pinochetin tuomista oikeuden eteen.
Osavoitto PinochetilleYlähuoneen lakilordit hylkäsivät suurimman osan Espanjan Pinochetia vastaan esittämästä 30 syytteestä. He katsoivat, että Pinochet on Britanniassa vastuussa vain rikoksista, jotka tehtiin ennen kuin YK:n kidutuksen kieltävä sopimus sai lainvoiman maassa vuonna 1988.Ennen vuotta 1988 ketään ei voitu syyttää brittiläisessä tuomioistuimessa kidutuksesta, ellei rikos tapahtunut Britannian maaperällä. Ketään ei voitu myöskään luovuttaa kidutussyytteiden vuoksi muuhun maahan kuin siihen missä rikos tapahtui. Lakilordien puheenjohtaja lordi Browne-Wilkinson sanoi uskovansa, että sisäministeri Jack Straw joutuu harkitsemaan luovutuskysymystä uudelleen syytepohjan kaventumisen vuoksi.
Kymmeniä syytteitäEspanja vaatii luovutusta kymmenistä Pinochetin valtakaudella tehdyistä rikoksista. Useimmat näistä tapahtuivat ennen vuotta 1988, mutta syyttäjän mukaan Pinochet oli osallisena myös vuoden 1988 jälkeen jatkuneissa kidutushankkeissa.Ainoa vuoden 1988 jälkeistä aikaa koskeva syyte koskee 17-vuotiasta tyttöä Marcos Quezada Yanezia, joka kuoli Chilen poliisin sähköiskuihin vuonna 1989. Espanjan oikeusviranomaisten mukaan Pinochet oli vuoden 1975 Madridin-vierailunsa yhteydessä myös mukana suunnitelmassa chileläisten pakolaisten murhaamiseksi.
Selkäleikkaus ja pidätysPoliisi pidätti 16. lokakuuta 1998 Espanjan luovutuspyynnön nojalla Pinochetin brittiläisestä yksityissairaalasta, jonne hän oli saapunut leikkauttamaan selkänsä lokakuussa. Espanja syyttää entistä diktaattoria kidutuksesta, sieppauksista ja osallisuudesta murhiin.Lontoolainen tuomioistuin katsoi kuitenkin 28. lokakuuta pidätyksen laittomaksi, koska kyse on entisestä valtionpäämiehestä. Pinochet määrättiin pysymään poliisin valvonnassa, kunnes päätöstä koskeva valitus on käsitelty. Ylähuoneen lakilordit katsoivat 25. marraskuuta äänin 3-2, että pidätys oli sittenkin laillinen. Lakilordit kumosivat kuitenkin 17. joulukuuta päätöksensä Pinochetin asianajajan syytettyä yhtä lakilordia, lordi Hoffmania jääviydestä. Hänellä katsottiin ollen liian läheiset siteet Amnesty Internationaliin. Lakilordit aloittivat 18. tammikuuta asian uudelleenkäsittelyn.
STT-MH
|
ULKOMAAT -SIVULLE