Sosiaalibarometri kertoo alueellisten hyvinvointierojen kasvavan edelleen

Suomessa on yhä enemmän taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntia, joissa monet hyvinvointipalvelut ovat uhattuina. Näissä ns "pulmakunnissa" asuu yli miljoona suomalaista. Väestöryhmistä ongelmat kasautuvat raskaimmin päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville, joita ovat viime vuosina heikentyneet.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain julkaisemassa sosiaalibarometrissa selvitetään palvelujen tuottajien näkemyksiä hyvinvoinnin kehityksestä.

Kuntien sekä niiden asukkaiden tilannetta ovat arvioineet KELA:n paikallistoimistojen, terveyskeskusten, sosiaalitoimistojen, työhallinnon ja alan järjestöjen johtajat.

Rahoitusvastuu uusiksi, maksukatto palveluille

Barometrin antama synkkä kuva innoitti Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton evästämään tulevaa hallitusta ongelmien korvaamiseksi. Hallitukselta vaaditaan mm. valtion ja kuntien rahoitusvastuun uudistamista niin, että hyvinvointipalvelut voidaan turvata myös ongelmallisimmissa kunnissa.

Keskusliitto ehdottaa myös palvelujen laatua valvovan elimen perustamista. Tässä elimessä pitäisi olla edustettuina valtiovallan lisäksi Kuntaliitto, alan järjestöt ja ammattilaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuille järjestöt vaativat maksukattoa.

Myös hajanainen ja riittämätön perustoimeentuloturva kaipaa alan järjestöjen mielestä kohennusta. Barometrin vastaajat arvioivat riittämättömiksi etenkin työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja kansaneläke. Ansiosidonnaiset etuudet sen sijaan arvioitiin melko hyviksi.

Ääripäät etääntyneet

Väestön kahtiajako kärjistyy siksi, että talouskasvusta kaiken irti saavilla menee entistä paremmin. Hyvinvointiaan ovat kartuttaneet etenkin ne, joilla on ollut vakaa työura. Myös jo eläkkeelle siirtyneiden elämä näyttää useimmiten olevan mallillaan.

Lasten ja opiskelijoidenkin tilanne näyttää jonkin verran kohentuneen. Tästä huolimatta runsas neljännes kuntien sosiaalitoimen kymmenen prosenttia terveyskeskusten johtajista oli huolissaan lasten, lapsiperheiden ja nuorten tilanteesta.

Toisesta ääripäästä löytyy pitkään vailla työtä olleet sekä mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivät ihmiset. Heidän tilannettaan pidetään tällä haavaa jo lähes toivottomana. Palvelut eivät toimi ja eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa.

Sosiaalibarometrin mukaan kaikki päihdehuollon palvelut ovat viime vuosina heikentyneet, eniten kaikista laitoshoito.

Neljäsosa asuu pulmakunnissa

Vain kolmannes suomalaisista asuu kunnissa, joissa sosiaalinen ja taloudellinen tilanne arvioidaan hyväksi. Näitä kuntia löytyy etenkin Varsinais-Suomesta, Vaasan rannikkoseudulta. Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta.

Vastaavasti pulmallisia ja epävakaita kuntia on kolmasosa kaikista kunnista ja niissä asuu neljäsosa väestöstämme. Heikoin tilanne on Savon, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueilla, joilta muuttaa pois etenkin työikäistä väestöä.

Muuttoliike koetaan yleensä kielteiseksi

Muuttoliike koetaan useimmiten kielteisenä sekä kunnissa, joista väkeä lähtee, että kunnissa, joihin sitä tulee lisää.

Muuttotappiokunnissa menetetään aktiiviväestöä, eikä niissä oli kohta ketään huolehtimassa esimerkiksi vanhemman väen palveluista.

Muuttovoittokunnissa taas liian ripeä väestönkasvu pistää pasmat sekaisin, eikä palveluja pystytä kehittämään tarvittavalla vauhdilla.

STT-MH
26.3.1999