 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomi halutaan mukaan tähtitieteen kansainvälisiin suurhankkeisiin
Suomen pitäisi pyrkiä nykyistä laajemmin mukaan tähtitieteen kansainvälisiin suurhankkeisiin, ehdottaa opetusministeriön työryhmä.Esityksen mukaan Suomen tulisi aloittaa neuvottelut Euroopan eteläisen observatorion eli ESO:n jäseneksi liittymisestä. Jos liittyminen ei onnistu, vaihtoehtona olisivat Chileen rakennettava LSA/MMA-radioteleskooppi ja Kanarian saarille rakennettava uusi optinen GTC-teleskooppi. Myös Euroopan avaruusjärjestön ESA:n tiedeohjelmaan kannattaisi osallistua tämänhetkistä enemmän, arvioi työryhmä. Muitakin jäsenyyksiä tähtitieteen järjestöissä olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. ESO:hon liittyminen maksaisi noin 58 miljoonaa markkaa arviolta 3-5 vuodelle jaettuna. Osa tästä pyrittäisiin kuitenkin suorittamaan esimerkiksi laitetoimituksina, kertoo neuvotteleva virkamies Mirja Arajärvi opetusministeriöstä. Viime vuonna koko tähtitieteen alan rahoitus oli Suomessa vain 48 miljoonaa markkaa, joten uusi kustannuserä vaatii valtion lisäpanostusta. Observatorion jäsenmaksu olisi vuosittain yhdeksän miljoonaa markkaa.
Osaaminen heijastuu muillekin aloilleTyöryhmä perustelee pyrkyä tähtitieteen eturintamaan sillä, että Suomi on yksi maailman tutkimuspainotteisimmista maista. Isoissa hankkeissa tutkijat ja henkilökunta oppivat niin huipputeknologian käyttöä kuin projektien hallintaa ja kansainvälistä yhteistyötäkin. Tähtitieteen huipputeknologian hallinta heijastuu muidenkin tekniikan alojen sovellutuksiin, uskotaan työryhmässä. Jäsenyys Euroopan eteläisessä ESO-observatoriossa antaisi mahdollisuudet huipputeleskooppien ja -mittalaitteiden käyttämiseen. Hankkeeseen liittyy lisäksi nuorten tutkijoiden laaja stipendiohjelma. Yhteistyössä ovat mukana Hollanti, Belgia, Italia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska sekä liitännäisjäsenenä Portugali. Pohjois-Chilen teleskooppihanke taas on ESO:n, Britannian ja Yhdysvaltojen yhteinen.
STT-MH
|
AJASSA -SIVULLE