Vuosituhannen vaihteen tietokoneongelmat maksavat Suomelle 10 miljardia

Yritykset etsivät hyötyäkin vuoden 2000 ongelmasta



Vuosituhannen vaihtumiseen liittyvät tietojärjestelmäongelmat ovat teettäneet yrityksissä töitä pian pari vuotta. Ison yrityksen turvallisuusjohtaja sanoo, että vuosituhatongelma ei ole yritykselle niinkään turvallisuusongelma kuin liiketoimintariski.


Yritys joutuu tutkimaan jokaisen laitteensa ja sen toiminnan kriittisyyden omalle toiminnalleen. Yrityksen on nimittäin varmistettava toiminnan jatkuvuus siinäkin tapauksessa, että joku osa ei toimisi.

- Yrityksille on aiheutunut ongelmasta lisää työtä ja kustannuksia. Se voi kuitenkin olla hyödyllistä, sillä samalla tulevat oma talo ja omat tuotteet analysoiduksi, yli-insinööri Matti Sundquist totesi päivämääräongelman myönteisistä puolista.

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolla työskentelevä Sundquist esitteli viime viikolla Englannin työsuojeluviranomaisen julkaisun Työturvallisuus ja vuoden 2000 ongelma. Julkaisua saa työsuojeluosastolta. Sen voi myös lukea Internetistä osaston kotisivuilta.

Tavallisin riski koneen pysähtyminen

Ns. kriittisten päivämäärien aiheuttamia häiriöitä on vaikea erottaa muista käyttöhäiriöistä. Häiriön sattuessa syystä tai toisesta kone yleensä pysähtyy, ei käynnisty tai sen turvajärjestelmä ei toimi. Sen pahempia ongelmia ei juuri ilmene.

Työntekijöiden turvallisuus ei tutkijoiden mukaan vaarannu "99 prosentissa tapauksista", vaikka kone pysähtyisikin.

Koneet, joiden ohjausjärjestelmää on korjailtu moneen otteeseen, voivat sisältää varsin eri ikäistä ja vanhaakin tekniikkaa ja ovat siksi riskialttiita.

- On vaikea tietää, miten eri ikäiset järjestelmät reagoivat vuosituhannen vaihteeseen, erikoistutkija Risto Tiusanen VTT Automaatiosta arvioi. Kaikkein vanhimpien ohjelmien korjaaminen voi olla vaikeaa.

VTT Automaatio on selvittänyt, mitä vaikutuksia vuosituhannen vaihtumisella on koneiden ja laitteiden toimintaa valvoviin automaatiojärjestelmiin.

- Olemme laajentaneet tarkastelun muihinkin ohjelmistoihin, joissa päivämäärää käytetään koneen ohjaukseen. Tutkimus on tehty haastattelemalla tuotantolaitosten suunnittelijoita ja kunnossapidosta vastaavia, Tiusanen sanoi.

VTT Automaation tutkimus koskee tuotanto- ja työkoneiden työturvallisuutta. Prosessiteollisuudesta on tekeillä vastaava tutkimus, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston edustaja kertoi.

Keski-Suomessa pilottihanke

Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii jakamaan tietoa vuosituhatongelmasta työsuojelutarkastajiensa välityksellä.

Keski-Suomen työsuojelupiirissä on aloitettu pilottihanke, jossa työsuojelutarkastajat selvittävät riskejä ja niiden hallintaa alueensa isoille yrityksille.

- Pilottihankkeessa on mukana parikymmentä alueen yritystä, joissa on yli sata työntekijää, työsuojelutarkastaja Kyösti Pitkänen kertoi. Hanke on vasta aloitettu, mutta se aiotaan saada läpi vuoden loppuun mennessä.

Pienten yritysten mahdollisuudet riskiensä kartoittamiseksi ovat rajalliset. Pienet työpaikat eivät selviä ilman asiantuntijoiden apua. Alan konsultit taas ovat aika työllistettyjä.

Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat myöntävät, että pienet yritykset ovat aika vaikeassa raossa.
- Asia ei ole täysin hallittavissa, vaikka hyvää tahtoakin olisi, työsuojeluosaston edustaja tuumi.

Vuosituhannen vaihde maksaa Suomelle 10 miljardia

Y2K-ongelman arvioidaan maksavan Suomessa noin 10 miljardia markkaa. Maailmanlaajuisesti kustannukset kohoavat 600 miljardiin dollariin eli n. 3 300 miljardiin markkaan.

Åbo Akademin seminaarissa selviteltiin torstaina erikoisesti Y2K-ongelman vaikutuksia teollisuuteen.

Johtaja Martti Nuikka Siemens Oy:stä kertoi, että teollisuus ei ole ottanut vakavasti vuosituhannen vaihteen tietokoneongelmaa.
- Näyttäisi siltä, että vain yksi yritys neljästä selviää ongelmitta, arvioi Nuikka.

Åbo Akademin professori Christer Carlsson lohdutti pieniä ja keskisuuria yrityksiä muistuttamalla, että Y2K-ongelma on jo tunnistettu mm. Windows-pohjaisissa ohjelmissa.
- Yrittäjä saa Microsoftin kotisivulta ohjeet tehdäkseen sitten itse tarvittavat korjaukset ohjelmiinsa.

Tekmanni Oy:n johtaja Timo Karppinen arvioi, että nimenomaan kiinteistöjen omistajat eivät ole toistaiseksi tiedostaneet odotettavissa olevia riskejä. Hän ennusti, että vuodenvaihteen jälkeen moni joutuu juridisen ongelman eteen.
- Kuka maksaa? Kuka vastaa sattuneista vahingoista?

STT-IA
26.3.1999


TALOUS -SIVULLE