Karjala-keskustelu huomattu Moskovassakin
Suomen Karjala-keskustelu on jälleen pantu merkille venäläisviestimissä.- Jos neuvostoaikaan suomalaispoliitikot päättivät olla käsittelemättä aluekysymystä, nyt menetetyistä alueista keskustellaan avoimesti, mikä herättää Moskovassa sairaalloisen reaktion, Moskovassa ilmestyvä Vremja/MN (Moskovskie Novosti) -päivälehti arvioi.
Talvisodan syttymisen 60-vuotispäivän ja Suomen presidentinvaalikampanjan tiimoilta julkaistussa artikkelissa arvellaan, että luovutettuihin alueisiin liittyvä kaipuu - unelma Karjalasta - ei katoa koskaan Suomesta.
- Jokainen poliitikko Suomessa ymmärtää, että kyse on molemminpuolisesta kysymyksestä. Yhtäältä valitsijoiden äänistä, toisaalta Moskovan jyrkästä kannasta, lehti kirjoitti maanantain numerossaan.
Tukea arvelulle lehti hakee suomalaislähteistä. Lehden haastatteleman Venäjä-tutkijan, tohtori Ilmari Susiluodon mukaan Karjala-kysymys ja Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys ovat esillä Suomen presidentinvaalikampanjan aikana.
Susiluodon mukaan Riitta Uosukainen (kok.) nostaa muita aktiivisemmin esiin aluekysymyksen, mutta suhtautuu viileästi NATO:on, kun taas Elisabet Rehn (ruots.) ei pidä aluekysymystä ajankohtaisena, mutta vaatii NATO-jäsenyyskysymyksen selvittämistä vuoteen 2002 mennessä.
Susiluoto pitää lehden haastattelussa ajatusta Karjalan takaisinluovutuksesta epärealistisena, mutta visioi alueesta eräänlaista Pohjois-Euroopan Hongkongia EU:n avustuksella.
Lehden haastattelema valtioneuvos Johannes Virolainen muistuttaa, että Suomen raja on ainoa Molotovin-Ribbentropin sopimuksen seuraus, joka on edelleen voimassa sen jälkeen, kun Saksan ja Baltian kysymykset on ratkaistu.
- Suomi on koska tahansa valmis käsittelemään asiaa. Kyse on siitä, koska Moskova on valmis.
Virolainen muistuttaa, että Venäjä joutuu ratkomaan myös rajakiistaa Japanin kanssa Kuriilien saarista.
Virolainen torjuu rivakan yksiselitteisesti venäläistoimittajan uumoilun siitä, että mahdollinen luovutettujen alueiden paluu Suomen yhteyteen johtaisi "etnisiin puhdistuksiin".
- Meillähän on merkittävä ruotsinkielinen vähemmistökin. Miksi ei venäläinenkin, hän heittää.
STT-MH
30.11.1999
