SYL huolissaan tärkeän palvelun tulevaisuudesta

Yliopistojen rekrytoinnin rahoitusta leikataan rajusti

Yliopistoissa on järjestetty työelämäkytkentöjä kehittävää toimintaa erillisrahoituksella vuodesta 1994 alkaen. Nyt erillisrahoitusta aiotaan leikata lähes 40 prosenttia ensi vuoden osalta ja lopettaa kokonaan vuonna 2001.

Koulutuksen työelämäkytkentöjä kehittämään tarkoitettu rekrytointitoiminta on yliopistoissa organisoitu pääosin ns. rekrytointipalveluyksiköiksi. Niiden toiminta alkoi vuonna 1994 ja vuosina 1995-1999 rekrytointi on toimeenpantu erillisenä työvoimapoliittisena projektina.

Rekrytointi monimuotoista palvelua

Viime vuosien aikana rekrytointipalvelujen kenttä on laajentunut käsittämään entistä useampia palvelumuotoja. Niiden sisältöön ovat vaikuttaneet myös viestit työelämän toiveista opiskelijoiden suhteen.

Rekrytointintoiminnan pääelementtejä ovat olleet tiedon tarjoaminen yliopiston koulutuksesta työnantajille, työnvälitys ja muu työllistymisen suora tukeminen, opiskelijoiden työelämäperspektiivin kehittäminen ja yliopistojen laitosten työelämäkytkentöjen kehittäminen.

Opetusministeriön vuoden 1994 ensimmäisessä määrärahapäätöksessä asetettiin toiminnan tarkoitukseksi luoda korkeakouluihin uudenlainen palveluverkosto edistämään vastavalmistuneiden ja valmistumassa olevien korkeakouluopiskelijoiden siirtymistä työelämään.

Tavoitteena oli opiskelijoiden ja elinkeinoelämän kohtauspaikkana toimiva korkeakoulukohtainen kokonaisuus, mutta laajempana tavoitteena myös palveluiden verkottuminen korkeakoulujen väliseksi yhteistyöksi.

Turussa yhteiset rekrytointipalvelut

Vähän yli viisi vuotta toiminut eri korkeakoulujen välinen yhteistyö rekrytoinnissa on Turussa toiminut hyvin ja kokemukset ovat pääosin positiivisia. Turussa kauppakorkeakoulu, yliopisto ja Åbo Akademi ovat alusta alkaen tarjonneet yhteisiä rekrytointipalveluita.

Hanke, johon myös työvoimatoimisto on osallistunut, on ollut Suomessa ainoa laatuaan.

- Kaikki palvelut löytyvät samalta käytävältä, ja se tuo huikeita säästöjä ja synergiaetuja, kertoo suunnittelija Erkki Härkönen Turun korkeakoulujen rekrytointipalveluista.
- Yritysesittelyt ja teematilaisuudet järjestetään kaikki yhteistyössä.

Härkösen mielestä rekrytointipalvelut ovat hyvin tärkeä osa yliopistojen toimintaa.
- Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Meidän mielestämme rekrytointi on äärettömän tärkeää.

Härkösen mukaan tutkimuksetkin osoittavat toiminnan tarpeellisuuden.
- Yliopistossa tänä vuonna tehty ulkoisen vaikuttavuuden arviointi toi selvästi esille meidän toimintamme keskeiset asiat, hän sanoo.

Rahoituksen leikkaus uhkaa toiminnan jatkuvuutta

Opetusministeriön suunnittelemat leikkaukset rekrytointipalveluiden rahoitukseen ovat saattaneet palveluiden järjestäjät tukalaan tilanteeseen. Ainakaan täytenä yllätyksenä leikkaussuunnitelmat eivät ole esille tulleet, koska jo alussa rekrytointipalveluja perustettaessa oli tarkoitus rahoittaa palveluja vain määräajan.

Kysymys on pohjimmiltaan siitä, että uudessa rahanjaossa rekrytointipalveluita ollaan siirtämässä yliopistojen rahoituksen piiriin, mutta yliopistot eivät ole saaneet ohjeita ministeriöltä rahoituksen järjestämisessä.

- Vuodesta 1995 alkaen vuotuinen budjetti toiminnalle oli 33 miljoonaa markkaa. Oli selvää, että rahoitus ei tule jatkumaan pysyvästi, vaan projektirahoilla kehitetään palveluita ja kokeillaan uusia toiminnanmuotoja, joita voitaisiin sitten siirtymäkauden jälkeen jatkaa, Härkönen kertoo.

- Ei tiedetty tarkkaan, miten tämä siirtymävaihe tullaan järjestämään. Vuoden 2000 talousarviosta saatiin lukea, että rahoitus on 20 miljoonaa ja pudotusta siis 13 miljoonaa markkaa. Käytännössä rahoitus tippuu jo ensi vuonna puoleen, Härkönen sanoo.

- Tiesimme, että määräraha tulee vähenemään ja että tällainen siirtymäkausi tulee, mutta oli koko ajan arvailujen varassa, mitä se tarkoittaa, hän jatkaa.

Härkösen mukaan tilanne rekrytointipalvelujen jatkon osalta on nyt jossain määrin epävarma.
- Turussa korkeakoulujen johto on käsittääkseni sen ajatuksen takana, että tavalla tai toisella palvelut tullaan ylläpitämään, mutta sen volyymi on toinen kysymys.

- Ainakin ensi vuosi selvitään jollain tavalla, mutta vuodesta 2001 eteenpäin tilanne on täysin auki. Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi maksulliset palvelut, Härkönen toteaa.

SYL vaatii muutosta leikkauspäätökseen

Suomen Ylioppilaskuntien Liitossa ollaan sitä mieltä, että opetusministeriö teki selvän virheen päättäessään leikata rekrytointipalveluiden rahoitusta. SYL:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Riikka Reina sanoo, että päätökseen pyritään vielä vaikuttamaan, ennen asian lopullista ratkaisua.

- Meiltä on lähtenyt yliopistoille viesti pyytää asiaan korjausta ja olemme myös saaneet huolestuneita viestejä yliopistoilta. Yliopistot eivät välttämättä suostu tähän, mutta meidän painostus tapahtuu ylioppilaskuntien kautta.

- Jatkossa rahoitus olisi turvattava yliopistojen omasta toimintamenobudjetista. Toiminnan jatkuvuus on ensiarvoisen tärkeää. Jos tähän mennessä hankittu tietotaito menetetään, sitä ei saa takaisin, Reina sanoo.

On selvää, että rekrytointitoiminnan rahoittaminen yliopistojen omista varoista on pois jostain muusta toiminnosta.

- Todennäköisesti erillisrahoitusta ei enää tule ja yliopistojen pitää järjestää asia. Tilanteen vakavuus vaihtelee yliopistoittain. Jotkut ovat varautuneet muutokseen, osa ei.

Helsingin yliopistossakin on tiukka tilanne, jota osaltaan vaikeuttaa sen aikainen budjettivalmistelu muihin yliopistoihin verrattuna. Helsingin yliopiston rekrytointipalvelupäällikkö Marika Tammeaid totesi 29.10 ilmestyneen Ylioppilaslehden artikkelissa toiminnan volyymin laskevan hirveästi, jos rahoitus ei järjesty.

- Meillä on jatkuva henkilökuntapula jo nyt, ja henkilökunnan työ on juuri sitä, minkä avulla olemme päässeet toimimaan laitostasolla. Työelämän kontaktien lisääminen tulee siis kärsimään, Tammeaid sanoo.

Opetusministeriö kritisoinut rekrytointia

SYL:n ja opetusministeriön välejä kiistassa rahoituksesta hiertää myös se, että OPM on arvostellut rekrytointipalvelujärjestelmää. Opetusministeriön edustajat ovat esittäneet tyytymättömyytensä rekrytointipalveluiden toiminnan suuntaamiseen ja vaikuttavuuteen.

Erityisen korostuneesti kritiikissä nousee esille toiminnan liian vähäinen vaikutus yliopistojen toimintakulttuuriin ja laitostason toimintoihin. SYL:n mukaan kritiikki on pitkälti aiheetonta ja perustuu myös tietämättömyyteen.

- Ollaan kuunneltu OPM:n kritiikkiä ja väitän, että siellä ollaan tietämättömiä tosiasioista. Asiasta ei ole annettu yliopistoille minkäänlaista ohjeistusta. Taloudellisesta ohjauksesta olisi pitänyt kertoa, Reina toteaa.

- Opiskelijat ovat olleet palveluihin tyytyväisiä. Muuten kukaan ei huolehdi työelämäyhteyksistä, joihin liittyvät myös innovaatiot ja keksinnöt, hän jatkaa.

Opetusministeriössä ollaan kritisoitu sitä, etteivät rekrytointipalvelut ole rakentaneet tiedekuntasuhteita, vaan toiminnot ovat liian ulkoisia. SYL on esittänyt ehdotuksia rekrytointipalveluiden toiminnan turvaamiseen.
- Rekrytointimenojen olisi oltava osa yliopistojen toimintamenobudjettia.

Reinan mukaan SYL on pääosin tyytyväinen rekrytointipalveluiden käytännön toteutukseen, mutta parantamisen varaakin olisi.

- Ei ole tarpeeksi yliopistoyhteyksiä. Parannettavaa olisi niin opintohallinnossa kuin rekrytointipalveluissa. Olemme palveluihin kuitenkin yleisesti tyytyväisiä. Alakohtainen eriytyminen ja tiedealojen erot on huomioitu hyvin, Reina sanoo.

Asia on esillä eduskunnassa ensi ja seuraavalla viikolla. Reinan mukaan SYL:ssa ollaan tällä hetkellä huolestuneita tilanteesta.
- Jos rahoitus ei järjesty, on selvää, että toiminta supistuu, hän toteaa.

SYL:n ja opetusministeriön napit ovat olleet vastakkain kuluvan vuoden aikana useasti. Eduskunnassakin tällä viikolla vilkasta keskustelua herättänyt koulutuksen ja tutkimuksen viiden vuoden kehittämissuunnitelma puhutti opiskelijapiireissä mm. korkeakoulutuksen duaalimallin tulevaisuudesta. Myös opiskelijoiden tukiasiat ovat olleet tapetilla.

Ainakin rekrytointipalveluiden osalta SYL:n huoli on aiheellinen.Tulee kuitenkin helposti mieleen, että joissain korkeakouluissa on nukuttu ikään kuin Ruususen unta, kun tiedossa oleviin leikkauksiin ei ole varauduttu aiemmin tai ainakaan nostettu asiaa esille.

MIKKO LAITINEN
26.11.1999

Kotimaa -sivulle