Itä-Timorin tulevaisuus hämärän peitossa
Itä-Timorin tulevaisuutta ympäröi lukuisa määrä kysymysmerkkejä kolme kuukautta sen jälkeen, kun itätimorilaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.Kymmeniätuhansia itätimorilaisia on yhä kateissa, yli 200 000 elää peloissaan pakolaisleireillä muualla Indonesiassa, eikä nuoren valtion talouskaan näytä auvoisalta.
Valopilkkuja on kuitenkin olemassa. Indonesian asevoimat on vihdoin luvannut, että pakolaiset saavat palata takaisin Itä-Timoriin ja lupauksen myötä elää toivo siitä, että leirit saadaan nopeasti tyhjennettyä.
Se olisi valtava helpotus pakolaisille, jotka ovat joutuneet parin kuukauden ajan Indonesian armeijan tukemien puolisotilaallisten joukkojen terrorin kohteeksi.
YK arvioi, että selkeä enemmistö pakolaisista haluaa todellakin palata Itä-Timoriin. Kaikkiaan Itä-Timorista pakeni kansanäänestyksen jälkeen riehuneita väkivaltaisuuksia 260 000 ihmistä, joista vasta 30 000 on palannut takaisin.
Pakolaisten vähäisen paluun arvellaan johtuvan siitä, että puolisotilaalliset joukot ovat estäneet heitä lähtemästä pois Länsi-Timoriin perustetuilta pakolaisleireiltä. Tähän asti asevoimat on kieltäytynyt puuttumasta joukkojen toimintaan, mutta nyt asevoimien johtavat kenraalit ovat luvanneet taata pakolaisille vapaan paluun.
Monet tarkkailijat suhtautuvat kuitenkin epäillen kenraalien lupauksiin. Asevoimat on aiemminkin vakuuttanut pitävänsä huolta siitä, että puolisotilaalliset joukot antavat pakolaisten olla rauhassa, mutta lupaukset eivät ole pitäneet.
Sissisota mahdollinen
Epäilijät muistuttavat myös, että joukkojen johtajat uhkuvat yhä itsevarmuutta, ja he ovat uhanneet avoimesti iskeä Itä-Timoriin Indonesian puolelta.
Basilio Araujo, yksi heistä,
tähdentää, että Länsi-Timorissa on 47 000 puolisotilaallisiin
joukkoihin kuuluvaa taistelijaa ja Itä-Timorissakin heitä on
edelleen 5 000.
- He kaikki odottavat saavansa tappaa tai tulevansa itse
tapetuiksi, Araujo sanoi tuoreessa lehtihaastattelussa.
Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että korkeintaan 5 000 taistelijaa on valmiina aloittamaan aseellisen hyökkäyksen Itä-Timorissa.
Araujon mukaan taistelijat uskovat saavansa syytteet sotarikoksista ja joutuvansa oikeuden eteen. Sen vuoksi heillä ei ole mitään menetettävää, jos he jatkavat taisteluaan itsenäistä Itä-Timoria vastaan, Araujo sanoi.
Samaan aikaan Itä-Timorissa etsitään yhä kiihkeämmin merkkejä kansanmurhasta. Tähän asti saarelta on löydetty pelättyä vähemmän joukkohautoja, ja yhä selvemmältä näyttää myös se, että kuolonuhrien määrä jää pienemmäksi kuin alun perin epäiltiin.
Toisaalta YK arvioi, että lähes 80 000 itätimorilaisen kohtalo on edelleen epäselvä. Kun kansanäänestys järjestettiin elokuussa Itä-Timorissa arvioitiin olevan 800 000 ihmistä, mutta YK:n mukaan heitä on jäljellä enää 450 000. Länsi-Timorin pakolaisleireillä on 230 000 itätimorilaista ja tuhannet muut pakenivat muualle Indonesiaan.
Alku nollasta
Parhaillaan Itä-Timorissa on kuitenkin kohtuullisen rauhallista. Kansainvälisen avun turvin suurin osa Itä-Timorissa asuvista ihmisistä saa tarpeeksi ruokaa ja piakkoin he toivon mukaan jaksavat osallistua maansa jälleenrakentamiseen.
Itätimorilaiset ovat valtavien haasteiden edessä. Maan perusrakenne on käytännöllisesti katsottuna tuhottu kokonaan ja koulut, sairaalat sekä hallintorakennukset ovat raunioina.
Kaikki pankkien asiakirjat ovat kadonneet ja vain kourallinen virkamiehiä on yhä paikalla. Tuomioistuinlaitos on romahtanut, eikä Itä-Timorissa ole myöskään poliisivoimia.
YK:n siirtymäkauden hallinto Itä-Timorissa kestää kaksi tai korkeintaan kolme vuotta. Sen jälkeen johto siirtyy itätimorilaisille itselleen, minkä vuoksi ihmisiä on nopeassa tahdissa koulutettava, jotta he selviävät tulevista tehtävistä.
Kaikki tuo on helpommin sanottu kuin tehty. Koska Itä-Timorin vanha siirtomaaisäntä Portugali ja sittemmin Indonesia jättivät koulutuskysymykset lähes huomiotta, on itätimorilaisten pakko aloittaa nyt lähes nollasta. Lukutaidottomuuden arvioidaan olevan yli 50 prosenttia, ja pätevien opettajien määrä on vähäinen.
Pitkällä aikavälillä tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton. Maailmanpankki arvioi, että maatalous voisi tulevaisuudessa muodostaa Itä-Timorin talouden selkärangan - mm. itätimorilainen kahvi on korkealuokkaista. Itä-Timorin ja Australian välisen merialueen pohjasta on lisäksi löydetty öljyä ja maakaasua.
Jotta Itä-Timor voisi kehittyä toimivaksi valtioksi, on Indonesian asevoimien lopetettava tukensa Itä-Timorissa toimiville puolisotilaallisille joukoille.
Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, hyväksyykö armeijan johto sen, että Indonesia on menettänyt Itä-Timorin vai aikooko se jatkaa ongelmien lietsomista uudessa naapurimaassa.
STT-MH
26.11.1999
