Talvisodan alkamista muistettiin eri tilaisuuksin
Talvisodan merkitystä Suomen itsenäisyyden säilymisessä korostettiin muistotilaisuuksin, kunnianosoituksin ja puhein eri puolilla maata tiistaina, kun sodan syttymisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta.Puolustusministeri Jan-Erik Enestam totesi aamulla muistotilaisuudessa Kaartin korttelissa Helsingissä, että vuosi vuodelta olemme ymmärtäneet entistä selkeämmin talvisodan raskain uhrein hankitun torjuntavoiton merkityksen Suomen kansalle.
Sodan syttyessä Suomen kansan ehkä päällimmäisenä tunteena oli puolustusministerin arvion mukaan pelko maan kohtalosta.
- Suomen itärajalla taisteli kuitenkin tulikasteen saatuaan peräänantamatonta maanpuolustustahtoa osoittanut suomalainen isänmaan puolustaja.
- Hyökkääjän oletus maamme helposta ja nopeasta miehittämisestä oli kaikonnut viimeistään jouluun mennessä. Kollaat, Kuhmot, Sallat, Suomussalmet, Taipaleet ja Tolvajärvet kirjattiin Suomen historiaan lähtemättömästi, tähdensi Enestam.
Huomio myös kriisinhallintaan
Sekä puolustusvoimain komentajan päiväkäskyssä että puolustusministerin puheessa kiinnitettiin samalla huomio myös eurooppalaiseen kriisinhallintaan.
Enestam huomautti, että rinnan tiivistyvän kansainvälisen yhteistyön meidän on kuitenkin muistettava, että kansallinen puolustuksemme on meille yksiselitteisesti tärkein.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund piti vuoden ensimmäisessä päiväkäskyssään talvisotaa sankaritaruna vailla vertaa Euroopan uuden ajan historiassa.
Se hänen mukaansa on todiste siitä, että monikymmenkertainenkin ylivoima voidaan torjua, jos on tahtoa, uskallusta ja sisua.
Kansainvälisen kriisinhallinnan kautta taas padotaan aseelliset selkkaukset pois rajoiltamme, todetaan päiväkäskyssä.
Hälytyssireenit vaimeat
Talvisodan syttymisen muistoksi valaistiin aamulla pääkaupungin taivasta sodanaikaisilla ilmatorjunnan valonheittimillä. Kuulaassa ilmassa niitä ei monin paikoin juurikaan erottanut.
Myös talvisodan ensimmäisen hälytyksen muistoksi soitettujen hälytyssireenien äänet jäivät vaimeiksi. Suurtehohälyttimien ääni vaimeni monin paikoin liikenteen ruuhkaan, rakennuksiin ja tuuliseen säähän.
Talvisodan ensimmäinen hälytys annettiin Helsingissä pelastuslaitoksen Sota-arkistosta tarkistaman tiedon mukaan kello 9.15. Sodan ensimmäinen uhri oli pääkaupungin ensimmäisessä pommituksessa seitsemänvuotias Armi Hillevi Metsäpelto, joka menehtyi Helsingin linja-autoasemalla.
Lumipukuisten kynttilämarssi
Helsingin ydinkeskustan liikenne seisahtui, kun Helsingin maanpuolustuspiirin lumipukuisten reserviläisten osasto marssi keskustassa laskemaan seppeleensä marsalkka Mannerheimin patsaalle.
Tämän jälkeen kenttäpiispa Hannu Niskanen lähetti seppelepartiot Sankarihaudoille kunnioittamaan isänmaan puolesta kaatuneiden muistoa.
Aamupäivän aikana luovutti Etelä-Pohjanmaan veteraanipiirien valtuuskunta entisen puolustusministerin Veikko Pihlajamäen johdolla Talvisota-standaarit puolustusvoimain komentajalle, kenraali Gustav Hägglundille ja viimeiselle talvisotaan osallistuneelle puolustusvoimain komentajalle, kenraali Lauri Sutelalle.
Talvisotanäyttelyitä
Sotamuseossa avattiin talvisodan tapahtumista kertova näyttely - 60 vuotta kunniamme päivistä.
Näyttelyn ytimen muodostaa aito, talvisodassa käytössä ollut ja sodanaikainen esineistö sekä sotaan liittyvä muu aineisto, joiden avulla kerrotaan sotatapahtumista sekä rintamalla että rintaman takana.
Näyttelyvieras tutustuu sen aikana sekä suomalaisiin että neuvostoliittolaisiin sotilaisiin univormuineen ja varusteineen. Aseistusta ja muuta kalustoa, sekä kevyttä että raskaampaa, on esillä runsaasti, samoin viholliselta saatua sotasaalista.
Sotien aikaiseen väestönsuojeluun voi tutustua Kruunuhaan kaupunginosan väestösuojaan rakennetussa museossa.
Illan muistotilaisuuksia
Talvisodan muistotilaisuuksia järjestettiin lukuisia eri puolilla maata. Karjalan liitolla oli valtakunnallinen muistotilaisuus Helsingin Tuomiokirkossa, josta kynttiläkulkue siirtyi päätöspalvelukseen Uspenskin katedraaliin.
Opetusneuvos Maija Rask totesi muistotilaisuuden pääpuheessa, että venäläiset tutkijat ja Venäjän eri tahoja edustavat arvovaltaiset piirit myöntävät tänään, että talvisota oli Neuvostoliiton hyökkäyssotaa.
Hän esitti myös toivomuksen, että Venäjä tekisi nykyistä vakavammin tiliä oman menneisyytensä kanssa.
Suomen juutalaiset sotaveteraanit järjestivät illalla oman muistotilaisuutensa Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogassa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan sekä eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen että puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund.
STT-IA
30.11.1999
