Eri hoitojen tehosta kaivataan vielä tietoa

Liikunta selättää selkävaivat parhaiten

Tärkeintä on oma apu eli normaalin elämän jatkaminen ja ennaltaehkäisevän liikunnan lisääminen, painottavat asiantuntijalääkärit lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin uusimmassa numerossa.

Selkäkivun todellinen syy on luultua useammin toiminnallinen, ei rakenteellinen. Esimerkiksi lihasten hallinnassa tai tasapainossa voi olla toivomisen varaa.

Kipujaan valittavaa ei siis enää entiseen tapaan passiteta vuodelepoon. Turhaa lepoa pidetään nyt jopa haitallisimpana hoitomuotona, joskin äärimmäistä kuormitusta kannattaa välttää. Kipulääkitys sen sijaan on paikallaan, koska se saattaa ehkäistä kivuntunteen kroonistumista.

Kuuden miljardin vuositappio

Selkäkipua on kärsinyt 80 prosenttia yli 30-vuotiaista. Joka toinen on kokenut kipua vähintään viiteen eri otteeseen, ja joka kuudes kärsii pitkäaikaisesta selkäkivusta. "Selkäeläkkeellä" on peräti 44 000 suomalaista. Kipeytyneet selät maksavat yhteiskunnalle kuusi miljardia markkaa vuodessa.

Kuitenkin myös varsinaiset selkäsairaudet paranevat usein hyvin ja jopa itsestään. Ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan nyt nimenomaan liikuntaa ja erilaisia liikehoitoja. Tavoitteena on aktivoida potilasta ja opettaa hänet hallitsemaan selkänsä vointia.

Äkkinäistä leikkaushoitoa tarvitaan vain silloin, kun oireet ovat todella vakavia ja potilasta uhkaa esimerkiksi halvaantuminen.

Leikkaukset yleistyvät nopeasti

Pitkään oireilleita selkiä leikataan kuitenkin yhä enemmän. Esimerkiksi yleisimpien, iskiaskipua hoitavien välilevytyräleikkausten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980 yli neljääntuhanteen leikkaukseen vuodessa. Itse sairaus ei samaan aikaan ole lisääntynyt.

Syitä arvellaan olevan useita. Esimerkiksi selkäleikkauksia tekevien lääkärien eli ortopedien ja neurokirurgien määrä on sairaaloissa noussut nopeasti. Toisaalta elintason kasvaessa kipua ei enää hyväksytä, vaan siitä halutaan eroon mahdollisimman nopeasti.

Vaikka leikkaus on selkäsairaiden koko määrään verrattuna yhä poikkeushoito, selkäasioihin paneutuneita lääkäreitä arveluttaa alueellinen vaihtelu. Joillain alueilla selkäleikkauksia on tehty jopa nelinkertainen määrä toisiin verrattuina.

Myös Suomen ja Ruotsin ero on suuri: Suomessa leikkaukseen turvaudutaan kaksi kertaa niin usein kuin naapurissa. Kyse näyttää siis olevan paljolti hoitokäytäntöjen vaihtelusta.

Uhkana leikkauskierre

Vakavissa välilevyongelmissa leikkaushoito tehoaa kiistatta hyvin. Sen sijaan lievemmissä tapauksissa hyötykin on pienempi, ja turha leikkaus saattaa vain johtaa uusintaleikkauksiin.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että keskimääräistä tiheämpi leikkaaminen lisäisi myös uusintaleikkausten suhteellista tarvetta. Tähänastisten tutkimusten mukaan parhaat tulokset saadaan perinteisillä tai mikroskoopin avulla tehtävillä leikkauksilla.

Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien tarjoamia tähystysleikkauksia ei kansainvälisten hoitosuositusten mukaan pitäisi ollenkaan käyttää selän hoitoon, koska niiden hyötyä ei ole voitu osoittaa, todettiin Duodecimin tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Tutkimus tarpeen

Alan lääkärit kaipaavat kuitenkin yhä kipeästi tietoa eri hoitomuotojen vaikutuksesta. Suomessa onkin jo aloitettu uraauurtavia seurantatutkimuksia eri tavoin hoidettujen potilaiden kuntoutumisesta.

Asiantuntijat toivovat myös selkäleikkausten keskittämistä nykyistä harvempiin sairaaloihin, jotta hoitohenkilöstö olisi riittävän hyvin perehtynyt vaikeiden selkäkipujen hoitoon.

- Nuoren, kipu- ja eläkekierteeseen suistumassa olevan potilaan onnistunut leikkaus saattaa olla kirurgin vuosipalkan arvoinen, arvioi dosentti Seppo Seitsalo Jorvin sairaalasta.

- Toisaalta viisaasti vältetty leikatun selän ongelma voi olla useammankin vuosipalkan arvoinen.

STT-IA
27.8.1999