DVD-asemat syrjäyttävät CD-romit muutaman vuoden sisällä

DVD-levylle voidaan tallentaa niin ääntä, kuvaa kuin tietoakin. Sekä CD- että DVD-levylle tieto tallennetaan digitaalisessa muodossa eli levyn pintaan kaiverretaan lasersäteellä monttuja.

DVD-levylle tallennettu tieto, ts. montut ovat paljon pienempiä ja tiheämmässä kuin CD-levyssä. Myös DVD-levyn raitatiheys on suurempi kuin CD-levyssä. Tämän vuoksi samalla raitatiheydellä tallennetulle DVD-5-levylle mahtuu tietoa jopa 5 Gt kun CD-levylle mahtuu vain 0,65-0,73 Gt.

Uudempi DVD-9-tekniikka antaa mahdollisuuden tallentaa DVD-levylle tietoa noin 9 Gt. Tämän mahdollistavat kaksikerroslevyt, sillä DVD-9-levyssä on kaksi tallentavaa kerrosta.

Kun halutaan maksimaalinen tallennuskapasiteetti, voidaan kaksipuoliselle kaksikerroslevylle, DVD-18-levylle tallentaa noin 17 Gt dataa. Tämä tallennuskapasiteetti vastaa noin 26 CD-levyä.

Kun jotkin seikkailupelit tarvitsevat jopa seitsemän CD-levyä, niin koko peli, videot ja musiikki mahtuvat yhdelle DVD-18-levylle. Tuskin tarvitsee enää miettiä halutaanko CD-levyjä vaihtaa kesken pelin, vai antaako DVD-tekniikan hoitaa pelin latauksen ja itse keskitytään pelkkään pelaamiseen.

DVD-tekniikan eduksi voidaan laskea myös levyn pyörintä- ja tiedonsiirtonopeus eli noin 9 kertaa CD-rom-levyn pyörintänopeus ja tiedonsiirtonopeuskin on noin 1,5 kertainen.

Videokin uhattuna

Juuri peleissä otetaan kaikki hyöty DVD-tekniikasta irti. Nopeutuneella tiedonsiirrolla saadaan pelit toimimaan nopeammin ja koko materiaali on yhdellä levyllä.

DVD-tekniikka ei syrjäytä pelkästään CD-asemia, vaan myös videot ovat uhattuina. DVD-9-levylle mahtuu parin tunnin elokuva, puhuttuna useilla eri kielillä ja vielä useilla eri tekstityksillä.

DVD-levyt ovat myös kätevämpiä säilyttää kuin videonauhat, mutta ovat herkkiä naarmuuntumaan CD-levyjen tapaan. Ainoa haittapuoli on, että kotikäyttöön tarkoitetuilla DVD-asemilla ei voi tallentaa tv-ohjelmia.

DVD-asemat lukevat DVD-levyjen lisäksi myös tehdasvalmisteisia ja itse poltettuja CD-rom- ja CD-levyjä. Tämä on ominaisuus, jonka ansiosta DVD-tekniikkaa valtaa alaa CD-tekniikalta.

Jos laitteet olisivat epäyhteensopivia, kuinka moni CD-aseman omistaja hylkäisi kaikki CD-rom-levyt ja ostaisi pelit ja ohjelmat uudestaan DVD-levyinä? Kun DVD-asema kelpuuttaa kummatkin levyformaatit, siirtyminen tekniikasta toiseen sujuu huoletta.

Vielä hintava, vaan tuskin kauan

DVD-asemat maksavat tällä hetkellä noin 2-3 kertaa CD-aseman verran. Jos DVD-asemalla on tarkoitus katsoa myös elokuvia, tarvitaan aseman lisäksi joko MPEG2-purkukortti tai purkamisesta huolehtiva ohjelmisto sekä elokuvan toistoon tarvittava ohjelmisto.

Jos prosessoritehoa on alle 450 Mhz, kannattaa ostaa purkukortti. Ohjelmallinen purku vaatii paljon prosessoritehoa, jotta elokuva pyörisi nykimättä. Vanhaan koneeseen kannattaakin ostaa DVD-paketti, eli DVD-asema, MPEG2-purkukortti ja toisto-ohjelmisto.

Jos elokuvia haluaa katsella isommalla porukalla, joudutaan ostamaan DVD-soitin tai tietokone kytketään televisioon. Erilliset DVD-soittimet, joilla katsellaan etupäässä elokuvia maksavat noin 1,5-2 kertaa HiFi-videoiden hinnan.

DVD-elokuvien kuvanlaatu on levyllä aina paras mahdollinen, mutta kuvanlaadun määrittää viimekädessä laitteisto. Suuria eroja laitteiden välillä ei ole, mutta laitteistoa kannattaa testata ennen ostamista.

Myös ääni on tärkeä luomaan tunnelmaa elokuvan katseluun. Useimmissa purkukorteissa on digitaaliset audion sisään- ja ulostuloliitännät, joista saadaan Dolby AC3-ääni.

Toinen vaihtoehto on, että tietokoneen äänikortissa on digitaaliset liitännät. Kun tietokone liitetään vielä kotistereoihin, joissa on Dolby-tekniikka ja erilliset etu-, taka-, keskiääni- ja bassokaiuttimet, aletaan olla lähellä elokuvateatterin tasoista katselu- ja kuuntelunautintoa.

DVD-asema kannattaa ostaa uuteen tietokoneeseen, jos on sijoittaa 500-1000 mk ylimääräistä. Vanhaan koneeseen DVD-aseman hankinta on syytä olla perusteltua. Asemien hinnat putoavat vielä jonkin verran tekniikan yleistyttyä ja silloin on ehkä aiheellista päivittää muutoinkin vanha mikro, tai ostaa kokonaan uusi.

MIKA KULMALA
27.8.1999