Osaamisen kehittämisestä on kannettava jaettua vastuuta

Työntekijöiden jaksaminen lähtee työn sisällöstä ja mahdollisuudesta tuntea itsensä tarpeelliseksi. Jos työ tarjoaa mahdollisuuden uuden oppimiseen ja onnistumisen tunteisiin, siitä ei tule tekijälleen pelkkä velvollisuuksista koostuva taakka.

- Osaamisen kehittämisestä on kannettava jaettua vastuuta, totesi Turun kauppakorkeakoulun professori Satu Lähteenmäki Helsingissä Elämä työssä -seminaarissa keskiviikkona.

- Jos organisaatio määrittelee ydinosaamisensa ja osaamiskimppunsa ja kertoo realistisesti henkilöstölleen ammatillisista haasteista, vältytään yksilöiden epäonnistumisilta ja osaamispotentiaalin hukkaamiselta.

- Yksilö tarjoaa osaamisensa organisaation käyttöön, mutta vastaavasti hän tarvitsee myös organisaation tukea voidakseen kehittää osaamistaan ja toteuttaakseen yksilöllistä urasuunnitelmaansa. Organisaatio uudistaa osaamistaan vain ja ainoastaan yksilöiden oppimisen välityksellä, Lähteenmäki huomautti.

Molemminpuolinen sitoutuminen luo turvallisuutta ja mielekkyyttä työntekoon. Lähteenmäen mukaan paraskaan osaamisen johtamisjärjestelmä ei johda toivottuihin tuloksiin ilman työyhteisön tukea.

- On herättävä näkemään, että ryhmän jokaisen toimijan ammatillinen kasvu ja osallistuminen hyödyntää kokonaisuutta ja oikein käytettynä saattaa jopa tukea omaa toimintaa eikä syödä sitä.

Motivaatiokriisi ratkaistaan jäämällä eläkkeelle

Työn palkitsemattomuus ja motivaation katoaminen voivat johtaa kriisiin, jota yritetään ratkaista eläketurvan avulla.

Ylilääkäri Juhani Wikströmin mukaan ikääntyvien työntekijöiden halukkuus siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 65 vuoden ikää perustuu hyvin usein henkiseen huonovointisuuteen.
- Vain yksi kymmenestä suomalaisesta jaksaa tehdä työtä 65-vuotiaaksi asti.

Wikströmin mukaan ongelma on yhteinen koko Euroopassa, jossa väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ihmisten elinajanodotteen jatkuvasti pidentyessä.

- Tällä hetkellä maassamme on noin 50 000 yli 80-vuotiasta ja vuonna 2020 heitä on jo yli 250 000. Samalla nuorten suhteellinen osuus on nopeasti vähenemässä ja yhä useampi on hakeutumassa ennenaikaiselle eläkkeelle.

- Myös ikääntyvät työntekijät tarvitsevat uusia oppimiskokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Ikääntyminen syventää kokonaisuuksia hahmottavaa oppimista ja ymmärtämistä. Nuorten innovaatiotaidot tarvitsevat rinnalleen vanhempien työntekijöiden kokemusta ja tosiasiatietoa menettelytavoista, Wikström muistuttaa.

Yrityksen toiminta säätelee jaksamista

Ytyä yrittäjille -hankkeessa projektipäällikkönä toimineen Jorma Petäjäjärven mukaan pienten kuntien elinkeinopolitiikassa tarvitaan uudenlaisia tapoja kehittää pien- ja mikroyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Petäjäjärvi on selvittänyt hankkeen aikana ranualaisten yrittäjien jaksamista. Työterveyshuollon menetelmillä ja mittareilla toteutettu arvio yrittäjien työkyvystä osoittaa, että 90 yrittäjästä vain kolmanneksella oli hyvä työkyky.

Yhdellä kolmanneksella työkyvyn alenemisen uhka oli ilmeinen, jos yrittäjät jatkavat nykyistä toimintamalliaan. Lopulla kolmanneksella työkyky oli selkeästi alentunut, ja heidän todettiin tarvitsevan sairaanhoidollisia toimenpiteitä.

Petäjäjärven mukaan yleisimmät työkyvyn menettämisen uhkat liittyvät nimenomaan jaksamisongelmaan ja hallitsemattomuuden tunteeseen.

Uupumisen syitä ovat työssä väsyminen, yksin työskentely, ammatillisen osaamisen vajeet, pitkät työpäivät, vapaa-ajan puute, oman ajan ja sosiaalisten kontaktien vähyys sekä taloudelliset tekijät, kuten ylivelkaantuminen, takausvastuut ja käyttöpääoman puute.

Työllä ja yrityksen toimintakunnolla näyttää olevan merkittävä vaikutus siihen, millainen yrittäjän työkunto on. Petäjäjärven mielestä yrittäjien työterveyshuolto kaipaa uudistamista.

- Jäykän työterveyshuollon menetelmät eivät vastaa todellisia tarpeita. Liian usein hoidetaan sairautta eikä nähdä yrityksen toimintojen kehittämisen vaikutusta työkykyyn. Yksittäiset kuntoutuspyrkimyksetkin menevät usein hukkaan.

Petäjäjärven mukaan jatkuvuuden ja jaksamisen turvaamiseen pitäisi kiinnittää vakavasti huomiota jo yritystoiminnan alkuvaiheessa.

- Rahoittajien tulisi kulissirahoituksen lisäksi olla kiinnostuneita yrittäjän ja yrityksen työ- ja toimintakuntosuunnitelmasta, jossa tuotteiden, rahoituksen ja markkinoinnin lisäksi arvioidaan myös toimintakuntoa ja jaksamista, Petäjäjärvi sanoo.

IA
27.8.1999