Asumiseen liittyviä ongelmia eniten

Stakesin ja SPR:n kolmas huono-osaisuusselvitys osoittaa vaikeuksien kasaantuvan



Stakesin ja Suomen Punaisen Ristin selvityksen mukaan vapaaehtoistyössä kohdataan yhä vaikeampia sosiaalisia tilanteita. Talouden ja työllisyyden parantumisesta huolimatta epävirallisen avun hakeminen on lisääntynyt. Avustustapauksissa kyse on useimmiten asumiseen liittyvistä ongelmista.


Tulokset perustuvat 200 Suomen Punaisen Ristin kenttätyöntekijän ja vapaaehtoisen vastauksiin keväällä 1999. Lisäksi analysoitiin Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston kotimaan avustustoiminnan päätöksiä. Edellinen huono-osaisuusselvitys tehtiin kaksi vuotta sitten.

Stakesin tutkijan Jouko Karjalaisen tekemän selvityksen mukaan Suomen Punaisen Ristin kenttäväki on kohdannut aikaisempaa enemmän tilanteita, joissa ihmisten vaikeudet kasaantuvat ongelmakimpuiksi, joiden edessä niin ammattilaiset kuin vapaaehtoiset auttajatkin näyttävät olevan neuvottomia.

SPR:n kenttätyöntekijät ja vapaaehtoiset törmäävät etenkin työttömyyden, velkaantumisen, perhevaikeuksien sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien vyyhteen.


Painetta toimeentulotukea kohtaan

Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja uudelleenmäärittelyt ovat ylivelkaantumisen ja työttömyyden pitkittymisen, pätkätöiden lisääntymisen ja muiden syiden ohella lisänneet painetta viimesijaista, perhekohtaisesti tai yksilöllisesti määräytyvää turvaa kohtaan.

Tämä on merkinnyt kasvanutta painetta erityisesti toimeentulotuen harkinnanvaraisesti päätettävää osaa eli lisäosaa kohtaan.

Samanaikaisesti Suomen Punaisen Ristin, kirkon, Pelastusarmeijan sekä muiden järjestöjen ja yhteisöjen tuottama epävirallinen aineellinen apu on muutamassa vuodessa moninkertaistunut.


Apua haetaan vuokrarästeihin

Selvityksen perusteella näyttää siltä, että SPR:n katastrofirahaston kotimaan avustustapauksissa vähintäänkin kahdessa tapauksessa kolmesta on kyse asumiseen liittyvistä ongelmista, ja lähes kaikissa tilanteissa julkinen sosiaalihuolto on jotenkin mukana.

- Tarveharkintainen vähimmäisturva ja epävirallinen apu ovat alkaneet sekoittua toisiinsa tavalla, joka on suomalaisittain uutta, sillä hiukankin vastaavaa saa hakea vuosikymmenien takaa, Jouko Karjalainen sanoo.

SPR:n väen tilannekuvauksista erottuu myös huoli terveydenhuollon ja laajemminkin perushoivan puutteista. Niitä voi nimittää taloudellisten ja terveydellisten ongelmien kasautumiseksi. Tällaiset ongelmat näkyvät muun muassa tilanteissa, joissa joudutaan tinkimään lääkekuluista taloudellisten vaikeuksien vuoksi.


Merkkejä uusista ongelmista

Heikkoja merkkejä mahdollisista uusista ongelmista ovat muun muassa havainnot, joissa epäillään yksinään asuvien vanhusten ja vammaisten joutuneen tuntemattomien ryöstämiksi kotonaan. Väestön ikääntyminen ja ihmisten asuminen yksin yhä pidempään lisäävät riskitilanteiden määrää.

Toinen merkki kasaantuvien ongelmien lisääntymisestä ovat tilanteet, joissa pitkään jatkuneiden taloudellisten vaikeuksien seurauksena vakuutusturva puuttuu onnettomuuden sattuessa.

Kolmas selvästi esiin nouseva uusien ongelmien vyyhti liittyy ns. hometaloihin, joita koskeva lainsäädäntö ja muu julkinen valvonta ovat edelleen puutteellisia. Seuraukset ovat erityisen vaikeita silloin, kun ne kasaantuvat ennestään ylivelkaantuneille perheille.


Vapaaehtoistyö tuottaa toista tietoa

Epävirallisen auttamisen perusta on vapaaehtoistyössä, ja se on ollut myös Stakesin ja SPR:n huono-osaisuusselvitysten lähtökohta.

Monet sosiaalisia ongelmia kuvaavat indikaattorit - esimerkiksi tyttömyyluvut ja työttömyysturvan menot - ovat jo hyvän aikaa olleet laskusuunnassa, toki jotkut - kuten tuloerot - myös nousussa.

Kuva suomalaisen yhteiskunnan viime vuosien kehityksestä on Jouko Karjalaisen mielestä ristiririitainen ja kiistanalainen.

- Epävirallisen sektorin ja etenkin vapaaehtoistyön tuottama "toinen tieto" asettaa vakiintuneet määrittelytavat kriittisen arvioinnin kohteeksi. Se ei ole vain haaste viranomaisille, vaan myös mahdollisuuksien näkökulma paikallisille yhdistyksille, seurakunnille ja muille auttajille, Karjalainen sanoo.

Selvityksen mukaan moni auttaja kokee riittämättömyyttä ja ahdistusta, toiset taas ovat tyytymättömiä toimintamahdollisuuksiinsa vaikeissa tilanteissa. Vapaaehtoisetkin alkavat uupua jatkuvasti kasvaviksi koettujen vaikeuksien edessä.

IA
27.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE