Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja:

Punaisen Ristin riippumattomuus turvattava

- Tämä saattaa järkyttää teitä, mutta oltuani 12 vuotta ICRC:n puheenjohtajana katson, että suurin haasteemme on pitää Punaisen Ristin liike poissa politiikasta. Muussa tapauksessa menetämme riippumattomuutemme, joka on välttämätöntä tässä työssä, Sommaruga sanoi perjantaina Helsingissä.

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean päätehtävänä on sotien ja aseellisten selkkausten uhrien auttaminen, kun taas Punaisen Ristin ja sen islamilaisissa maissa toimivan sisarjärjestön Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten liitto vastaa luonnononnettomuuksien kuten Turkin maanjäristyksen uhrien auttamisesta.

Sommaruga ei näin ollen halunnut ottaa kantaa arvosteluun, jonka mukaan Turkin pelastustöiden järjestelyissä olisi ollut paljon parannettavaa. Hän tyytyi toteamaan, että Turkin Punainen Puolikuu on hyvin organisoitu, vaikkei ehkä täysin riippumaton kansallinen yhdistys. Hän huomautti myös, että jokaisen katastrofin jälkeen herää arvostelua avun hitaudesta ja avustustoimien heikosta koordinoinnista.

Suomessa vieraileva Sommaruga toivoi myös, että Punaisen Ristin toiminnan myönteiset saavutukset löytäisivät tiensä julkisuuteen. Näin varsinkin nyt, kun toiminnan pohjana olevat Geneven sopimukset sotien ja selkkausten uhrien suojelemisesta täyttivät aiemmin tässä kuussa 50 vuotta.

- Sopimuksen rikkomisesta kerrotaan jatkuvasti. Olisi tärkeää kertoa myös, miten monta henkeä on pelastettu ja miten monen vangin turvallisuus on taattu sopimusten avulla, hän huomautti.

Afrikka suurin huolenaihe

Suurin huolenaihe ICRC:lle on edelleen Afrikka, jossa on käynnissä eniten aseellisia selkkauksia. Niiden seurauksena myös pakolaismäärät ovat tuntuvasti suurempia kuin missään muussa maanosassa. Sommarugaa askarrutti erityisesti tilanne ns. Suurten järvien alueella, missä kriisi on levinnyt yhdestä maasta toiseen kulovalkean tavoin.

Levoton Balkan on viime aikoina muuttanut tilannetta ja kääntänyt katseet myös kohti Eurooppaa. Työ kriisialueilla ei aina ole mahdollista edes tunnustetuille avustusjärjestöille.

Tämän ICRC sai kokea Kosovon kriisin aikana: järjestön oli vetäydyttävä maakunnasta maaliskuun lopulla Naton aloitettua ilmaiskunsa Jugoslaviaan.

- Painostus meitä kohtaan kävi liian raskaaksi; ajoneuvojamme katosi, meidän laitteitamme tuhottiin ja työntekijöiden turvallisuus oli vaarassa, Sommaruga sanoi.

Järjestö aloitti oitis työn päästäkseen jatkamaan työtään Kosovossa. Sommaruga kävi huhtikuun lopulla tapaamassa presidentti Slobodan Milosevicia, ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen asiaan saatiin myönteinen lopputulos.

Vastuuualueet selkeiksi

- Sotilasjärjestöt voivat osallistua humanitaariseen työhön esimerkiksi rakentamalla pakolaisleirejä ja tarjoamalla kuljetusapua, mutta heidän kuitenkin ymmärrettävä, missä vaiheessa heidän on siirryttävä syrjään.

Erilaisten avustusjärjestöjen keskinäisen työn yhteensovittaminen ei myöskään aina ole helppoa. Sommarruga kertoi muun muassa Bosnian sodan päivistä, jolloin alueelle ilmaantui monenlaisia kansalaisjärjestöjä kuin sieniä sateella. Kaikilla ei ollut minkäänlaista käsitystä vaarallisilla kriisialueilla toimimisesta.

Ongelman ratkaisemiseksi on laadittu säännöstö toimitapojen yhtenäistämiseksi, minkä lisäksi ICRC on kehottanut kansalaisjärjestöjä kehittämään eräänlaisen kattojärjestön periaatteiden yhtenäistämiseksi.

Sommaruga saapui Suomeen torstaina, jolloin hän keskusteli juuri Turkin maanjäristysalueella vierailleen ulkoministeri Tarja Halosen kanssa ja tapasi myös pääministeri Paavo Lipposen. Hän ottaa osaa Suomen Punaisen Ristin Hämeenlinnassa pidettävään yleiskokoukseen ja tapaa siinä yhteydessä lauantaina myös presidentti Martti Ahtisaaren, joka toimii SPR:n suojelijana.

STT-VT
27.8.1999