Lain ja käytännön ristiriita halutaan poistaa

Kielilaki uusitaan



Virallisten kielten asemaa säätelevä kielilaki aiotaan uudistaa. Suomi ja ruotsi säilytetään uudistuksessa maan kansalliskielinä, mutta samalla pyritään ratkaisemaan kielilain määräysten ja käytännön toiminnan nykyinen ristiriita.


Hallitus antoi torstaina uuden lain valmistelun Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johtaman komitean tehtäväksi. Komitean halutaan arvioivan nykyistä kielilakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä kansalaisten perusoikeuksien sekä kansainvälisten sopimusten kannalta.

Uusi laki täsmentäisi ensi maaliskuussa voimaan tulevan uuden perustuslain määräyksiä kielellisistä oikeuksista.


Oikeudenkäynneistä selkeämmät säädökset

Uusi kielilaki on määrä kirjoittaa nykyistä vuoden 1922 lakia selkeämmäksi. Laissa on säädetty epäselvästi etenkin tuomioistuimessa käytettävästä kielestä, todetaan oikeusministeriön tiedotteessa.

Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa ruotsin kielen käytön puutteisiin muun muassa käräjäoikeuksissa, ja asiaa pohtii paraikaa oikeusministeriön asettama työryhmä.

Uudistustyössä kiinnitetään huomiota suulliseen asiointiin viranomaisten kanssa, jotta kielellinen tasa-arvo toteutuisi myös puhetilanteissa. Komitean tehtäviin kuuluu lisäksi arvioida, pitäisikö virkamiesten nykyisiä, tiukkoja kielitaitovaatimuksia uudistaa.

Erityisasiantuntija Sten Palmgren oikeusministeriöstä sanoo, että yksi ratkaisukeino lain ja käytännön lähentämiseen voisi olla esimerkiksi kaikkia virkamiehiä koskevien kielitaitomääräysten väljentäminen ja samaan aikaan kielitaitokiintiöiden käyttöönottaminen.

Tällöin esimerkiksi ruotsinkielinen asiakas voitaisiin ohjata määrätylle virkailijalle, joka pystyisi palvelemaan häntä sujuvasti. Nyt laissa määrätty palveluiden saaminen äidinkielellä saattaa paikan päällä tarkoittaa puolikielistä asiointia.


Joustoa käsittelyvaiheisiin

Uudistuksen yhteydessä tarkistettaisiin myös joustamattomina ja epäkäytännöllisiä pidettyjä määräyksiä viranomaisten välisestä kielenkäytöstä.

Nykylain mukaan yhdellä kielellä vireille pantu asia pitää periaatteessa hoitaa kaikissa vaiheissaan samalla kielellä. Nyt harkittaneen, voitaisiinko eri vaiheissa käyttää tilanteen mukaan eri kieliä, kertoo Palmgren, joka toimii yhtenä komitean kolmesta sihteeristä.

Kielilaki lähtee myös siitä oletuksesta, että virkamies aina käyttäisi omana työkielenään suomea tai ruotsia asiakkaan äidinkielen mukaan. Käytännössä asioita kuitenkin ratkaistaan virkamiehen äidinkielellä ja päätökset käännätetään asiakkaan kielelle.


Laajapohjainen komitea

Puheenjohtaja Hallbergin lisäksi kielilakikomiteaan kuuluvat kansanedustajat Maria Kaisa Aula (kesk.), Irina Krohn (vihr.), Henrik Lax (r.), Jouni Lehtimäki (kok.) ja Susanna Rahkonen (sd.) sekä Helsingin yliopiston professori Lars D. Eriksson, hallintoneuvos Marita Liljeström, kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ja Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala.

Lisäksi komitealle on määrätty pysyvät asiantuntijat Raaseporin käräjäoikeudesta, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisestä osastosta, oikeusministeriöstä ja Kuntaliitosta.

STT-IA
27.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE