Kauppa käy kioskista ja torilla Venäjällä

Muun muassa tämä käy ilmi maanantaina julkistetussa Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutissa kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella tehdyssä Venäjän kehittyvä jakelujärjestelmä -tutkimuksessa.

Venäjän jakelujärjestelmän erityispiirteistä tutkija Kirsi Ruohonen mainitsee torikaupan suuren osuuden niin tukku- kuin vähittäiskaupassa. Myös kioskeista myydään paljon elintarvikkeita. Venäläiselle keskiluokalle tarkoitetun vähittäiskaupan kanavat ovat tutkimuksen mukaan kehittymättömät.

Varastointimahdollisuudet ovat Venäjällä heikot ja kuljetuksen hoitaa ostaja itse. Jakelujärjestelmien muodostumista haittaa se, että tullauksen ja maahantuonnin osaajat ovat kerääntyneet pääkaupunkiin.

Tutkimus keskittyy tuontielintarvikkeiden ja -kulutustavaroiden jakeluun. Tutkimus perustuu Melia Oy:n, Leafin ja Valion kokemuksiin Venäjällä.

Talouskriisi sekoitti pakan

Tutkimuksen mukaan Venäjän jakelujärjestelmä koetaan sekavaksi. Vaikeuksista huolimatta länsimaisten yritysten ja tuotteiden rooli Venäjän jakelujärjestelmän kehitystä eteenpäin vievänä voimana on ollut merkittävä.

Elokuussa 1998 alkanut talouskriisi kuitenkin heikensi tuonnin näkymiä. Tämä merkitsi askelta taakse päin myös jakelujärjestelmän kehityksessä ainakin länsiyritysten toimintojen laajenemisen myötä tapahtuvassa kehityksessä.

Ennen kriisiä länsimaiset vientiyritykset olivat kiinnostuneita Venäjän alueista, mutta kriisin jälkeen on jouduttu huomaamaan alueellisten markkinoiden taantumista suhteessa Moskovaan, jonne ostovoima keskittyy entistä selkeämmin.

Joissain tapauksissa kaupankäyntiä alueilla on jouduttu supistamaan, mutta monet suuryritykset, jotka ovat päättäneet pysytellä Venäjällä heikentyneestä tilanteesta huolimatta, ovat edelleen kiinnostuneita myös Moskovan ulkopuolisista alueista.

Vienti Venäjälle kasvaa hitaasti

Vaikka ruplan devalvaation jälkeen Venäjän tuotantoluvut ovat olleet hienoisessa nousussa, voidaan kasvuun kuitenkin suhtautua kriittisesti. Investoinnit ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla. Tuontituotteista tuli ennen taloudellista lamaa olennainen osa suurkaupunkien asukkaiden kulutusta. Vaikka viennin volyymit ovat pienentyneet, vienti Venäjälle jatkuu.

- Devalvaation jälkeen paikallinen valmistus vaikuttaisi edulliselta vaihtoehdolta, mutta suurten riskien vuoksi moni yritys pitäytyy edelleen viennissä etenkin, kun tulevaisuuden näkymät eivät lupaa nopeaa muutosta Venäjän taloudelliseen tilanteeseen.

- Myös jakelujärjestelmän kehitys kokonaisuudessaan riippuu pitkälti kuluttajien ostovoiman paranemisesta, joka puolestaan on kiinni koko maan talouden tulevaisuudesta. Merkittävä käänne positiiviseen suuntaan antanee odottaa itseään, arvioi Ruohonen.

FF-IA
27.8.1999