Kizhin museosaaren kirkoille korjaajat omasta takaa

Museon nuori varajohtaja Dmitri Lugovoj on innoissaan vuoden ikäisen hankkeen tuloksista: kuusi miestä on oppinut kirvesmies-restauroijan töihin ja siinä sivussa tehnyt monta korjausurakkaa vanhojen hirsirakennusten kohentamiseksi.

Kizhin saarelle kerättiin 1960-luvulta alkaen venäläisen ja karjalaisen puutyötaidon mestarinäytteitä eri puolilta Karjalaa. Liki 70 hehtaarin alueella on satakunta rakennusta - mm. kirkkoja ja maalaistaloja piharakennuksineen.

Kokoelman ainutlaatuisuus on noteerattu YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescossakin, joka liitti Kizhin maailmanperintöluetteloonsa 1990.

Kizhin museon johto on vuosikausia kamppaillut Venäjän kulttuurilaitoksille tyypillisen rahapulan kanssa samaan aikaan, kun monet 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset kaipaisivat kipeästi restaurointia.

Nyt ratkaisu näyttää löytyneen uuden kirvesmies-restauroijapolven kouluttamisesta - kalliit remontit on tarkoitus tehdä huomattavasti halvemmalla omin käsin.

Sitä varten vanhojen taitajien mukana hautaan menneitä taitoja on verestetty pala palalta mm. museon arkistoista pengotun tiedon avulla ja kansainvälisellä tuella.
- Perinteiset työkalutkin on jouduttu takomaan uudelleen: mallit piilukirveisiin ja vuolupuukkoihin löytyivät museon omista kokoelmista, Lugovoj kertoo.

Hän esittelee ylpeänä ohukaista opusta, joka on ensimmäinen perinteisten puurakennusten restauroinnin opas.

Nykyaikaisten työkoneiden ja tietotekniikan hankinnan rahoitti puolestaan amerikkalaisen suursijoittajan George Soroksen Venäjällä toimiva Avoin yhteiskunta -säätiö.

Lugovoj toivoo, että museo voisi kurssittaa kirvesmiehiään myös Suomessa, mutta toistaiseksi esteenä on rahanpuute.

Kristuksen ilmestyksen kirkko kuntoon

Lugovoj uskoo, että saarella kouliintuneet hirsirakentamisen mestarit kykenevät vähitellen korjaamaan myös saaren maamerkin - 22-kupolisen Kristuksen ilmestyksen puukirkon, joka rakennettiin 1700-luvun alussa liki pelkästään puusta.
- Silloin yksi (rauta)naula maksoi viisi lehmää, hän kertoilee.

Kristuksen ilmestyksen kirkkoa korjattiin jo 80-luvulla. Liki vuosikymmenen rakennustelineiden peitossa seisoneen kirkon korjausyritys poiki kansainvälisen kulttuuriskandaalin: rakennus tuettiin sisältä rumalla metallikehikolla, ja ilma-aukkojen tukkiminen aiheutti lisävahinkoa.

- Neuvostoaikaan oli tärkeää työn määrä eikä laatu. Meidän kirvesmiehemme saavat saman palkan riippumatta siitä kuinka paljon he käyttävät aikaa työhönsä - pääasia on se, että työ tehdään hyvin, Lugovoj selittää.

Hienovarainen uudelleenrestaurointi on tarkoitus aloittaa 2001, kun museon kokoama suunnittelijatiimi on saanut työnsä päätökseen. Sillä aikaa rahaa tarvittavan puutavaran ostoon kerätään dollari dollarilta: jokaisen ulkomaisen kävijän pääsylipusta kilahtaa kaksi dollaria - noin kymppi - korjauskassaan.

Museomiehen harmiksi tänä kesänä ulkomaisia turisteja vieraili Kizhissä edellisvuosia vähemmän.
- Pääosa kävijöistä tulee Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta. Monet heistä lienevät luopuneet matkasta Balkanin kriisin takia, Lugovoj arvelee.

Viime vuonna kävijöitä oli 90 000, heistä 90 prosenttia ulkomailta. Kävijät piipahtavat Kizhiin pääasiassa Pietarista ja Moskovasta saapuvilla risteilyaluksilla.

Samaan aikaan venäläiset matkailijat ovat uudelleen löytäneet Kizhin, kun ulkomaanmatkailun ensihuuma on haihtunut, ja ruplan viimevuotisen romahduksen takia harvalla on enää varaa lähteä maailmalle. Neuvostoaikaan saarella kävi vuosittain yli 100 000 matkailijaa.

STT-IA
27.8.1999