Opetusneuvos Anita Lehikoinen uskoo duaalimallin vahvistuvan

Opetusministeriö ja opiskelijajärjestöt eri mieltä korkeakoulutuksen harmonisoinnista

Suomen ylioppilaskuntien liiton, SYL:n ja ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan SAMOK:n kantojen mukaan suunnitelmassa on linjauksia, jotka voivat merkitä suomalaisen korkeakoulutuksen yleiseurooppalaista harmonisointia.

Lisääntyvä tutkimus kysymysmerkki

Kehityssuunnitelma käsittää koko suomalaisen koulutusjärjestelmän esiopetuksesta aikuiskoulutukseen. Linjauksia on mm. opetuksen sisällön kehittämisestä, rahoituksesta ja tutkimuksesta. Korkeakoulujen osalta niissä harjoitettavan tutkimuksen laajuus ja luonne ovat herättäneet keskustelua.

Edellisellä opetusministerillä Olli-Pekka Heinosella (kok.) oli selkeä näkemys, että AMK-sektorilla harjoitettavan tutkimuksen tulee olla vain soveltavaa ja rajoitettua. Kehityssuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimustyöhön kohdennetaan lisävoimavaroja ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa lisätään lähtökohtana alueellinen kehittäminen ja innovaatiotoiminta.

- AMK-tutkimus palvelee opetusta ja alueiden tarpeita. Perustutkimusta ei tehdä missään, Anita Lehikoinen perustelee.

SYL:n puheenjohtajan, Veikko Vallin käsitys asiasta on eriävä.
- Tutkimusta perustellaan alueellisilla syillä. Kun samoilla paikkakunnilla on ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, syntyy hirveästi painetta tutkimuksen sisällön suhteen.

- Jos ammattikorkeakoulut lisäävät tutkimusta, mihin se voi johtaa? Epäilen, ettei kulu montaa vuotta, kun aletaan puhua, ettei tutkimuksen laatu ole riittävän korkea ilman perustutkimusta, Valli sanoo.

Ammattikorkeiden jatkotutkinnot yleistyvät

Yksi korkeakoulujärjestelmän duaalimallin peruspilari on eriytynyt tutkintojärjestelmä. Ammattikorkeakouluihin alettiin varsin pian järjestelmän luomisen jälkeen kehittää omaa jatkotutkintojärjestelmää, joka mahdollistaisi valmistumisen ja parin vuoden työkokemuksen jälkeen n. 60 opintoviikon laajuisen jatkotutkinnon suorittamisen.

Opetusministeriön valmisteluryhmä on tehnyt ehdotuksen ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankkeesta vuosina 1998-2000. Korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta ja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa selvittäneen työryhmän ehdotus valmistui kesäkuussa 1998. Anita Lehikoinen toimi työryhmän johdossa.

Jatkotutkintoja kehitetään edelleen vauhdilla. Kehityssuunnitelman perusteella ammattikorkeakoulujen 60-80 opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain kaikilla koulutusaloilla, vaikka aiemmin esitettiin vain muutamaa pilottikoulua aloittamaan kokeilun, jonka tuloksista voitaisiin tehdä johtopäätökset jatkoa ajatellen.

Lehikoisen mukaan asiassa ei olla pidetty liian kiirettä.
- Kaikki eivät kuitenkaan ole lähdössä heti mukaan. Jotkut ammattikorkeakoulut ovat vielä väliaikaisia, ja niissä olisi ehkä ennenaikaista alkaa järjestää jatkotutkintoja, Lehikoinen sanoo.

- Vuoden 2000 syyskuun alussa kaikki ammattikorkeakoulut ovat vakinaisia. Järjestelmä on uusi ja AMK-tutkinnon kanssa on yleensäkin paljon työtä. En kuitenkaan usko, että arvioitaisiin väärin omia resursseja, ei huono tuote ole kilpailuvaltti. Eikä jatkotutkinnoista tule massojen kouluttautumisväylää, hän täsmentää.

SYL epäilee jatkotutkintoja

Ylioppilaskuntien liitossa ei olla innostuneita ammattikorkeiden lisääntyvistä jatkotutkinnoista. SYL:n puheenjohtaja Valli näkee niiden uhkaavan osaltaan duaalimallia.

- Kantamme jatkotutkintoihin on kielteinen. Tässä on viitteitä kaksiosaiseen tutkintojärjestelmään, jossa AMK-tutkinto olisi ikään kuin alempi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoja perustellaan usein lisääntyvillä työelämävalmiuksilla, mutta mielestäni ei pitäisi tarvita jatkotutkintoja, Valli sanoo.

- SYL:n piirissä tämän pelätään johtavan duaalimallin murenemiseen, vaikka jatkotutkintojen sanotaan vahvistavan mallia. Tässä ollaan tekemässä samaa rakennetta kuin tiedekorkeakouluissa, Valli jatkaa viitaten lisensiaattitutkintoon.

Vallin mukaan nykyinen kehitys ei enää tue ammattikorkeakoulujen alkuperäistä ideaa.
- Ammattikorkeakoulujärjestelmän tulisi olla työelämätarpeisiin valmistava instanssi. Nyt tästä ollaan luopumassa, kun haetaan samaa rakennetta kuin yliopistoissa. Kyllä tässä on kansainvälisyyden painetta yhdenmukaistaa tutkintorakennetta, Valli sanoo.

- Mielestäni AMK-tutkintoja voitaisiin kehittää itsenäisinä tutkintoina. Mihin tarpeeseen vastataan jatkotutkinnoilla, hän kyselee?

Harmonisointi ei tue duaalimallia

Korkeakoulujärjestelmän yleiseurooppalaisesta harmonisoinnista ei ole Suomessa juurikaan keskusteltu. Yhtenä syynä on, ettei asian etenemistä ainakaan virallisella taholla myönnetä.

Asiaa käsiteltiin kuitenkin mm. toukokuussa Bolognassa, jossa opetusministeri Maija Rask (sd.) allekirjoitti Suomen osalta poliittisen tahdon ilmauksen liittyen tutkintojärjestelmien yhdenmukaistamiseen. Virallisesti paperia pidetään enemmän muodollisena, joka ei sido Suomea mihinkään.

Tutkintojärjestelmän yhdenmukaistaminen voisi merkitä 3-vuotista perustutkintoa, jonka jälkeen oltaisiin työelämässä ja opiskeltaisiin kaksivuotinen jatkotutkinto. SYL ja SAMOK katsovatkin jatkotutkintojärjestelmän kehittämisen viittaavan mahdollisesti harmonisointiin.

Opetusneuvos Lehikoinen ei ole samalla kannalla.
- Ei ole kysymys harmonisoinnista. Suunnitelmissa on kovin vähän uusia linjauksia. Maisteritutkinto saavutetaan pääsääntöisesti kanditutkinnon kautta. Halutaan, että tutkinnot ovat samankaltaisia, Lehikoinen selittää.

- Ei yhdenmukaisteta muuta kuin tutkintorakennetta. Sisällöt eivät uudistu, hän jatkaa.

SYL:n mukaan suhtautuminen duaalimalliin on jo nyt muuttunut.
- On kummallista, jos poliittisen tahdon ilmaus ei tarkoita mitään. Koulutuksessa on EU:ssa perinteisesti painotettu kansallisia lähtökohtia. Duaalimalli on linjauksissa kaikkien tahojen kannattama, mutta paine luopua siitä on kasvanut selvästi.

- Käsitykset duaalimallista ovat muuttuneet. Jos pari vuotta sitten olisi puhuttu tutkintojärjestelmän uudistamisesta nykyiseen sävyyn, se olisi varmasti herättänyt vastustusta, puheenjohtaja Valli analysoi.

- Me olemme vastustaneet harmonisaatiota, mutta nyt kun Suomi on siinä mukana, tulemme tekemään uusia linjauksia. Profiloituneesta koulutusjärjestelmästä olisi nyt yleensäkin herätettävä kansallista keskustelua, hän jatkaa.

AMK-opiskelijoiden SAMOK myös kriittinen harmonisointiin

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavan SAMOK ry:n puheenjohtaja Sami Aalto on ammattikorkeissa harjoitettavan tutkimuksen suhteen maltillisella linjalla.
- Lähtökohtana tulee ehdottomasti olla alueen työelämän kehittäminen. Perustutkimus ei kuulu ammattikorkeakouluille, Aalto sanoo.

Aallon mukaan jatkotutkintojen suhteen olisi edettävä rauhallisesti.
- Olemme vahvasti pilottiajattelun kannalla. Jatkotutkinnot olisi järkevintä aloittaa pilottikokeiluina. Emme kannata tässä kaikille heti -ajattelua. Toisaalta ei voida odotella esimerkiksi 15 vuotta.

- Perustutkinnosta ei saisi muodostua välitutkintoa. Perustutkinnon luomisen on oltava perusta. Toistaiseksi tarjonta jatkotutkinnoista on ollut hyvin kirjavaa, Aalto sanoo.

Aalto kertoo, että SAMOK on vastustanut koulutuksen harmonisaatiota samoin perustein kuin SYL katsoen sen uhkaavan duaalimallin säilymistä.

- Kehityssuunnitelmassa on viitteitä harmonisaatioon. Meilläkin kehitys voi johtaa joidenkin Euroopan maiden tapaan järjestelmien sulautumiseen. Saksassa ammattikorkeakoulut ovat nykyisin yliopistoja. Englannissa ammattikorkeakoulut ovat toimineet 25 vuotta, ja ovat yhdistyneet yliopistoihin. Tässä on halua ottaa kiinni muuta Eurooppaa, Aalto arvioi.

Hän näkee myös kilpailutekijöiden vaikuttavan korkeakoulutuksen muutospaineisiin.
- Korkeakoulusektorien kehittämiseen vaikuttaa myös tittelinkipeä yhteiskunta ja statusarvo, siis tietynlainen kilpailu, Aalto sanoo.

- Olisi huomioitava kansalliset erityispiirteet, kun mietitään ammattikorkeakoulujen asemaa yliopistojen rinnalla. Lähtökohta on, että saadaan selkeä asema opetustehtävälle. Olisi hyvä, etteivät ainoastaan yliopistot kouluttaisi ammattikorkeiden opettajia.

Keskustelua tarvitaan

Sami Aalto pitäisi ensiarvoisen tärkeänä kansallisen keskustelun herättämistä korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta. Hän kertoo, että koulutuksen harmonisoinnista pidetään seminaari syyskuun lopulla Helsingissä.

- Pyrimme vaikuttamaan niin, että keskustelua asiasta syntyy. Ammattikorkeakouluihin liittyy tälläkin hetkellä paljon selkeytymättömiä asioita. Jatkotutkintoja perustellaan työelämän ja etenkin pk-sektorin tarpeilla ja vastauksena talouselämän vaatimuksiin. Olemme kuitenkin myös kritisoineet aluepolitiikkaa, Aalto sanoo.

Aallon mukaan koulutuksen kehittämissuunnitelman ehdotukset ovat tehty pitkälle ajanjaksolle, mutta kehityksen suuntaa on vaikea arvioida. Hänen mielestään se mahdollistaa harmonisoinnin etenemisen.

- Suunnitelma koskee vuosia 1999-2004 ja on siis tavallaan jo nyt voimassa. Se vaikuttaa vielä vuoden 2009 opiskelijoihin, eli ratkaisut ovat kauaskantoisia. Olemme tutkineet paperia paljon ja mielestämme jossain rivien välissä on oltava selkeämpiä kannanottoja harmonisointiin. Vaikka kaikki asiat eivät tapahdu huomenna, koulutusjärjestelmässämme on suuri eroavuus muuhun Eurooppaan verrattuna ja paineita harmonisointin on, Aalto summaa.

Kehityssuunnitelman ehdotuksiin tullaan ottamaan kantaa vielä useaan kertaan. Tällä hetkellä asetelma on selvästi se, että opiskelijoilla on suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimallin säilymisestä hyvin erilainen näkemys kuin virallisella taholla.

Opetusneuvos Lehikoinen myöntää, että asiaa voidaan tulkita eri tavoin.
- Suhtautuminen duaalimalliin riippuu painotuksesta. Jatkotutkintojen ansiosta ammattikorkeakouluista ei tarvitse jatkaa opintoja tiedekorkeakouluissa, hän sanoo.

MIKKO LAITINEN
27.8.1999