Lex Laatokka turvaisi tulevaisuutta

Laatokan tilanne kohentunut, mutta ongelmia kosolti

- (Tästä huolimatta) järven tila on kaukana parhaasta mahdollisesta, ja se kohentuu hitaasti, tutkija Valentina Drabkova Pietarin limnologian instituutista arvioi.

Laatokkaa avitti Venäjän talouden romahdus. Jätevesikuormitus on laskenut järveä ympäröivien sellu- ja paperitehtaiden ja suurmaatilojen tuotannon supistumisen tahtiin. Esimerkiksi vesiä rehevöittävän fosforin määrä on pudonnut merkittävästi.

Paikoitellen tilanne on edelleenkin kehno.
- Järvi on kohtalaisessa kunnossa, mutta rannoilla on kolme-neljä aluetta, jossa tilanne on huono. Myös seliltä löytyy yllättävän korkeita leväkukintoja, Taciksen rahoittaman Laatokka-projektin koordinaattori, dosentti Markku Viljanen Joensuun yliopistosta arvioi.

Hän nimeää pahimmaksi yksittäiseksi ongelmakohdaksi eteläisellä Laatokalla sijaitsevan Volhovan lahden, johon Volhovajoki puskee Leningradin alueelta keräämänsä saastekuorman.

Karjalan tukijat arvioivatkin, että 90 prosenttia Laatokan saastekuormasta kertyy Leningradin alueen puolelta.

Myös Käkisalmen, Pitkärannan ja Sortavalan kaupunkien edustalla vedenlaatu on huono. Venäjän Karjalan varapääministeri Boris Zhitnyi lupasi Laatokka-symposiumin avajaisissa Petroskoissa, että Sortavalan jätevedenpuhdistamon rakennustyöt päästään pian aloittamaan.

- Pitkärannassa ja Lahdenpohjassa on jo toimivat puhdistamot. Esimerkiksi Pitkärannassa voi kaupungin edustalla onkia ja syödä saaliskalat, mikä ei ollut mahdollista vuosiin.

Zhitnyi kiinnitti Laatokkaan suuria toiveita: rahasampoa toivotaan turismin ja myös kalanviljelyn kehittämisestä.
- Hallitus on rahoittanut useita kalanviljelylaitoksia, joista on myös saatu hyviä tuloksia. Tämä kertoo myös järven hyvästä tilasta, hän arvioi.

Laatokan tilaa pohditaan maanantaina alkaneessa tutkijakokouksessa, johon osallistuu toistasataa tiedemiestä eri puolilta maailmaa.

Lex Laatokka

Tutkijat kiirehtivät Laatokan suojelua lailla, joka korvaisi nykyisen sekavan sääntöviidakon. Suojelutoimia mutkistaa sekin, että järvi sijaitsee kahden Venäjän subjektin alueella.

Pelkona on se, että talouden kohentuessa järven suojelu jäisi jälleen "leivänhankinnan" jalkoihin. Pohjoisen vesiongelmien instituutin johtaja Nikolai Filatov muistutti, että Laatokan tila vaikuttaa kaikkiaan kahdeksan miljoonan ihmisen elämään.

Esimerkiksi viisimiljoonainen Pietari ottaa kaiken juomavetensä Laatokasta lähtevästä Nevajoesta, eikä vaihtoehtoja ole.

"Lex Laatokkaa" on valmisteltu jo vuosikausia, mutta esitys valtakunnalliseksi laiksi on jäänyt makaamaan pitkäksi aikaa duumaan.

Esitys on kunnianhimoinen - sen tavoitteena on sekä itse järven että sen laajan valuma-alueen suojaaminen ympäristöriskeiltä. Laatokan valvonta olisi erityisen valtionkomission huolena.

Myös Taciksen osin rahoittaman Laatokan seurantaprojektin tavoitteena on tuottaa tietoa lainsäädäntötyön eväiksi. Parivuotinen tutkimusohjelma maksaa 2,7 miljoonaa markkaa - EU:n osuus siitä on 1,2 miljoonaa markkaa. Suomesta hanketta ovat avustaneet ympäristöministeriö, Joensuun yliopisto ja Suomen akatemia.

- Hanke tuottaa tietoa siitä, miten järven seuranta pitäisi tehdä ja miten vesien käytön politiikka on muualla järjestetty. Tämmöiset ongelmat on esimerkiksi Pohjois-Amerikan suurilla järvillä ratkaistu jo 20 vuotta sitten, Viljanen muistutti. Tacis-hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden lopussa.

Norppien suojaksi kalastusrajoituksia?

Norppatutkijat ehdottivat Petroskoissa Laatokan norpan suojelemiseksi kalastusrajoituksia niiden pesimis- ja makuualueilla.

Laatokan pyöreäpäisen viiksiniekan tilanne ei ole yhtä uhanalainen kuin Saimaan norpan. Laatokan norppien määräksi on usean vuoden lento- ja pesälaskentojen perusteella arvioitu 5 000.
- Vuosittain kolmisensataa norppaa joutuu kalastajien verkkoon, Petroskoin metsäinstituutin tutkija Nikolai Medvedev kertoi symposiumissa.

Hän on yhdessä Metsähallituksen suojelubiologin Tero Sipilän kanssa laatinut esityksen Sortavalan ja Valamon saariston kalastusrajoituksiksi, joilla norppasurmia estettäisiin. Mallia suojeluehdotukseen on haettu Saimaalta.

Medvedevin mukaan norppakannan tulevaisuutta uhkaa kalastuksen lisäksi laiton salametsästys, turismi ja mahdollinen loma-asutuksen leviäminen Valamon saaristoon.

Norpan metsästys kiellettiin Laatokalla sen jälkeen kun kanta oli romahtanut vuosisadan alun 20 000:sta neljännekseen.

Norppakannan määrä ja norppien elämää on selvitetty Metsähallituksen ja metsäinstituutin yhteistyönä jo vuodesta 1992 asti. Sipilä haaveilee satelliittitutkimuksesta, jonka toisi tietoa norpan liikkeistä.
- Eteläinen Laatokka on liki kokonaan tutkimatta, hän sanoi.

Norppa-projekti on tuonut monenlaista tietoa Saimaan-serkkuaan pienemmän ja tummemman hylkeen elämästä.

Laatokan norppa on mm. ahkeraa ääntelijä. Se kiljahtelee, haukahtelee ja koputtelee. Tutkijat joutuivat tarkistamaan nauhurinsa, kun sinne ilmestyi nauhurin toimintahäiriöltä kuulostavia ääniä. Äänilähteeksi paljastui kuitenkin norppa.

Sipilä arvelee, että osa ääntelystä on norppien keskinäistä kommunikointia - Laatokalla norpat liikkuvat laumoissa, toisin kuin Saimaalla, jonka parisataa norppaa elelevät erillään toisistaan.

STT-IA
27.8.1999