Lipponen: Suomi edistää vakautta pysymällä liittoutumattomana

Hänen mukaansa kysymystä Suomen mahdollisesta NATO-jäsenyydestä on tarkasteltava erillään kasvavasta NATO-yhteistyöstä.
- On kysyttävä, mitä hyötyisimme jäsenyydestä ja mitkä olisivat sen poliittiset ja taloudelliset kustannukset.

- Nykytilanteessa kansalaiset eivät näytä osoittavan suurtakaan mielenkiintoa NATO-jäsenyyteen. Ei myöskään ole nähtävissä, että ajankohtainen keskustelu EU:n puolustuskysymyksistä sisältäisi sellaista, että jäsenmaiden edellytettäisiin liittoutuvan sotilaallisesti.

Lipponen puhui tiistaina yleisesikuntaupseerikurssilla. Lipponen tulkitsi uskottavan puolustuskyvyn totuttuun tapaan Suomen turvallisuuspolitiikan perustaksi. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että säilytämme valinnanvapauden vahvistaessamme Suomen turvallisuutta koetulta perustalta.

Rauhanturvaoperaatioihin osallistumisen Lipponen katsoi vahvistavan sotilaallista yhteistyökykyä ja sitä kautta välillisesti myös puolustusvalmiuttamme.

Vakauden edistäminen tärkeä tehtävä

Lipposen mukaan Euroopan integraatio on pitkällä aikavälillä varmin keino lisätä vakautta, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Unionin laajentumisen edistäminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden suurimmista haasteista. EU:n jäsenyysmahdollisuus on jo sellaisenaan vaikuttanut myönteisesti "EU:n liitännäismaiden" sisäiseen kehitykseen ja niiden keskinäisiin suhteisiin, Lipponen sanoi.

Itämeren valtioista Viro ja Puola neuvottelevat jo jäsenyydestä, ja Suomi toivoo, että Latvia ja Liettua voivat liittyä neuvotteluihin mahdollisimman pian, Lipponen katsoo.

Sotivilta mailta suunnanmuutos ennen pääsyä EU:hun

Lipposen mukaan EU pitää ovensa suljettuina äärimmäisyysliikkeiden ohjaamilta sotivilta mailta. Sotia on nähty alueilla, joita nationalistiset, etniset tai uskonnolliset äärimmäisyysvoimat ovat päässeet ohjaamaan.

- Niitä yhdistää vanhakantaisuus, joka sulkee ovet integraatiopyrkimyksiltä ja liittymiseltä uuteen Eurooppaan. Ratkaisuna on oltava selkeä suunnanmuutos, jota kansainvälisen yhteisön tulee sekä vaatia että tukea. Tämän tilanteen ja mahdollisuuden edessä on tänä päivänä Serbian johto ja kansa.

Lipponen mainitsi myös Kaukasian alueen toistuvien kriisien alueena. Lipposen mukaan EU on osoittanut merkityksensä kriisinhallinnassa Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen ja sen vahvistaneen Sarajevon huippukokouksen avulla.

WEU tarpeettomaksi

Lipponen ennakoi Länsi-Euroopan Unionin WEU:n käyvän aikaa myöten tarpeettomaksi kesäkuun Kölnin huippukokouksen päätöksiä toteutettaessa.

Kokouksessa EU päätti vahvistaa rooliaan myös sotilaallisen kriisinhallinnan alalla luomalla valmiuksia itsenäisiin päätöksiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ryhtymisestä ja niiden johtamisesta ja toteuttamisesta.

Kysymykseen tulevat niin materiaalinen toimintavalmius kuin myös selkeä ja tehokas päätöksentekojärjestelmä. Lipposen mukaan kysymys ei ole kuitenkaan EU:n yhteisestä puolustuksesta.

- Unioni ei pyri kilpailemaan NATO:n kriisinhallintakyvyn kanssa. Tarpeen mukaan NATO:n resursseja tullaan käyttämään unionin eurooppalaisissa operaatioissa. Siksi unionin on järjestettävä yhteistyösuhteet NATO:on ja unionin ulkopuolisiin eurooppalaisiin NATO-maihin mahdollisten yhteisten operaatioiden varalle, Lipponen sanoi.

IA
27.8.1999