Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Keskustan esivaalissa ennakkoon yli 3 500 äänestäjää

Keskustan presidenttiehdokkaasta käytävän esivaalin ennakkoäänestyksessä annettiin yhteensä 3 512 ääntä. Nelipäiväinen ennakkoäänestys päättyi sunnuntaina. Vastakkain esivaalissa ovat keskustan puheenjohtaja Esko Aho ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen. Varsinainen esivaalipäivä on 11. syyskuuta.

Keskustan jäseniä kävi ennakkoon äänestämässä 2 327. Vaalissa voivat äänestää keskustan jäsenyhdistysten yli 15-vuotiaat jäsenet.

Äänestää voi myös puolueeseen kuulumaton henkilö, jos hän on äänioikeutettu presidentin vaalissa ja vakuuttaa kirjallisesti, ettei hän osallistu minkään muun puolueen presidenttiehdokkaan valintaan. Kirjautumisesta peritään 20 markan maksu. Puolueen ulkopuolisia keskustan esivaalissa äänesti ennakkoon 1 185.

Toukokuussa pidettyyn SDP:n esivaaliin osallistui vajaat 13 000 äänestäjää, joista puolueen ulkopuolisia oli vajaat parisataa. Vuonna 1993 keskustan esivaaliin osallistui yli 81 000 äänestäjää. Ennakkoäänestäjiä oli tuolloin yhteensä 1 600.

Pekkarinen: Ruoan alv-alennus esille syksyllä

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen vaatii elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista osaksi syksyn veroratkaisuja.

Pekkarinen muistutti sunnuntaina Palokassa Jyväskylän maalaiskunnassa pitämässään puheessa, että ruoan arvonlisäveron alentamisesta 17 prosentista 12 prosenttiin sovittiin Ahon hallituksen aikana osana Suomen EU-jäsenyysratkaisua.

- Lipposen I hallitus kannattajineen muutti kuitenkin tätä päätöstä ja jäädytti ruoan alv:n muita maita korkeammalle tasolle, Pekkarinen sanoi.

Suomen liittyessä EU:hun vuoden 1995 alusta ruoan arvonlisäverokanta laski 22 prosentista 17 prosenttiin. Silloisen päätöksen mukaan arvonlisävero olisi laskenut 12 prosenttiin vuoden 1998 alusta. Alennuksen arvioitiin tuolloin laskevan kuluttajahintoja noin 4 prosenttia ja vähentävän valtion verotuloja pari miljardia markkaa. Edellinen hallitus päätti kuitenkin kesällä 1997 pitää ruoan arvonlisäveron 17 prosentissa.

Pekkarisen mielestä ruoan arvonlisävero on laskettava asteittain EU-jäsenyysratkaisussa sovitulle tasolle.
- Se kohdistaisi verotuksen kevennysvaraa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Lapsiperheiden ja pienituloisten käytettävissä olevista tuloista suurin osa kuluu juuri ruokaan. Ruoan alv:n alentaminen auttaisi myös suurissa vaikeuksissa olevaa suomalaista elintarvikeketjua, Pekkarinen sanoi.

Koivisto epäilee lupauksia miljardiavusta Balkanille

Presidentti Mauno Koivisto epäilee, saadaanko länsimaiden ja kansainvälisten järjestöjen Balkanin alueen maille lupailemia avustusmiljardeja kokoon.

Koivisto uskoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa, ettei "vilautettuja" apumiljardeja löydy sen kummemmin EU:n kuin Yhdysvaltainkaan kukkarosta.

Koivisto arvioi, ettei Serbia saa merkittävää apua, vaikka presidentti Slobodan Milosevic syrjäytettäisiin. Koivisto kutsuu heinäkuussa Sarajevossa pidettyä presidentti Martti Ahtisaaren johdolla pidettyä Kaakkois-Euroopan vakauskokousta "lupauskokoukseksi". Kokouksessa pohjustettiin Balkanin alueen avustamista.

- Kulissit oli saatu kohtalaisesti pystyyn, mutta ilmeisesti ei ole syntymässä mitään elävää organisaatiota, Koivisto toteaa. Presidentti arvostelee myös Saksaa, Itävaltaa ja Unkaria siitä, että ne ajoivat vuosikymmenen alussa Jugoslaviaa hajalle kiirehtimällä tunnustamaan sen osatasavaltoja.

Koiviston mielestä ulkomaailmalla ei kuitenkaan ollut eikä ole vaihtoehtoa, joka sallisi olla puuttumatta Balkanin asioihin. Väkivallan käytön kynnyksen pitää olla korkealla ja on tavoiteltava kestäviä ratkaisuja, Koivisto rajaa.

Ihalainen varoittaa ylipolitisoimasta yleissitovuuskiistaa

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) varoittaa ylipolitisoimasta kysymystä työehtosopimusten yleissitovuudesta ja kaatamasta kolmatta peräkkäistä tupoa tähän kiistaan. Poliitikkojen olisi maltettava jättää yleissitovuusasia työmarkkinajärjestöjen sovittavaksi, Ihalainen opastaa UP -uutispalvelun haastattelussa sunnuntaina.

Sanat on osoitettu erityisesti kokoomuksen suuntaan. Päinvastoin kuin kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puheenjohtaja Sauli Niinistö Ihalainen katsoo, ettei hallitusohjelmassa torjuta yleissitovuuden laajentamista.

Ihalainen on jo aiemmin todennut, ettei tulopoliittista sopimusta synny ilman yleissitovuuden vahvistamista. Toiveena on, että työsopimuslakikomitea saisi ratkaisun aikaan määräajassaan lokakuun loppuun mennessä.

- Jos näin ei kuitenkaan käy, niin sitten tämä asia nousee joka tapauksessa SAK:n puolelta tuloneuvotteluihin.

Ihalaisen mukaan tupohankkeeseen ei kannattaa ryhtyä ilman näkemystä siitä, että hanke voi myös onnistua. Sen sijaan liitoilta ei kannata vielä vaatia tiukkaa lupausta sitoutumisesta mahdolliseen ratkaisuun.

Sailas varoittaa talouden ylikuumenemisesta

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) varoittaa talouden ylikuumenemisesta. Sailas sanoo lauantain Turun Sanomissa olevansa erityisen huolissaan keskustelusta, joka koskee asuntolainojen korkovähennyksiä. Sailaksen mukaan ylimitoitetut korkovähennykset olivat osasyy 1980-luvun kulutusjuhlaan, sitä seuranneeseen velkakierteeseen ja pankkikriisin syntymiseen.

Sailas hämmästelee, että kymmenen vuoden takaiset opetukset on unohdettu. Korkovähennystä vastustetaan hänen mukaansa kestämättömin perustein.

- Talletuskorkojen verollepanosta ja asuntolainojen korkojen vähennysoikeudesta käydyssä keskustelussa on ollut se surullinen piirre, että kukaan ei ole näköjään lukenut tutkimuksia tai jos on lukenut, niin on unohtanut lukemansa eli sen, että talletusten verovapaus ja suuret korkovähennykset olivat osasyyllisiä vuosikymmenen alun kauheuksiin, Sailas sanoo Turun Sanomissa.

Sailas muistuttaa, että Suomen rahamarkkinat vapautettiin 1980-luvulla väärässä veroympäristössä: talletusten korkoja ei verotettu ja asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus oli hyvin suuri.

Turun Sanomien haastattelema Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Paavo Okko on Sailaksen kanssa eri mieltä.

Okon mukaan talouden perustilanne on tällä hetkellä kokonaan toinen. Inflaatio on hallinnassa, korot ovat vakaat ja devalvaatiot historiaa. Asuntojen hintojen nousukierre ei Okon mielestä riitä esimerkiksi koko talouden ylikuumenemisesta.

Korhonen: Kuntalaisten osallistumisoikeudet turvattava

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) korostaa kuntien vastuuta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä. Ministerin mielestä kuntien on huolehdittava oman edustuksellisen päätöksentekojärjestelmänsä toimivuudesta sekä kehitettävä kansalaisten välittömän osallistumisen muotoja.

Korhonen sanoi lauantaina Varkaudessa, että kunnallisen demokratian toimivuudesta on tullut tärkeä haaste kuntien itsehallinnon vahvistuessa. Kunnat voivat aiempaa laajemmin päättää hallinnostaan ja palvelujen järjestämisestä.

- Samalla niiden pitää muistaa huolehtia siitä, että kuntalaiset voivat todella vaikuttaa kunnallisessa päätöksenteossa ja kuntien toiminnoissa. Vain terve ja toimiva kunnallisdemokratia voi taata kuntien päätöksenteon oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden, sanoi Korhonen. Hän puhui Vasemmistoliiton Kuopion piirijärjestön seminaarissa.

Yrittäjien Heikkilä: Tupoon ei saa sotkea yleissitovuutta

Suomen yrittäjien puheenjohtajan Risto Heikkilän mielestä tulopoliittisiin keskusteluihin ei saa sotkea kysymystä työehtosopimusten yleissitovuudesta.

Heikkilä sanoi lauantaina Kolarissa pitämässään puheessa, että yleissitovuus kohdistuu työnantajaliittoihin kuulumattomiin yrityksiin, jotka toistaiseksi ovat olleet tupo-menettelyjen ulkopuolella.

- Yleissitovuuden pohtiminen tupo-neuvottelujen yhteydessä olisi senkin takia omituista, että asia on jo työn alla kolmikantaisessa valmistelussa työsopimuslakikomiteassa.

- Komiteassa ja sen jälkeen normaalissa lainsäädäntövaiheessa yleissitovuuden kehittämistä joudutaan arvioimaan pikemminkin parin, kolmen vuosikymmenen kuin kahden vuoden sihdillä eteenpäin. Asia kuuluu nimenomaan lainsäätäjälle, Heikkilä sanoi.

Rehn kertoo kantansa 9. syyskuuta

Presidenttikisaa mielipidemittauksissa johtava Elisabeth Rehn kertoo kantansa mahdolliseen ehdokkuuteen 9. syyskuuta. Rehn sanoo lauantain Ilta-Sanomien haastattelussa, että mitään ei ole hänen puoleltaan selvää ennen tuota ajankohtaa, johon mennessä hän on luvannut vastauksensa antaa.

- Olen tehnyt sen selväksi, että minulla on oltava jotakin annettavaa, jos tähän leikkiin lähden. Ja minun on oltava muotoilemassa uutta presidentinvirkaa, koska sehän tulee olemaan uusi, Rehn sanoo.

Uusi presidentti astuu virkaansa 1. maaliskuuta vuonna 2000. Samana päivänä astuu voimaan presidentin valtaoikeuksia koskeva uusi perustuslaki.

Lama-aika kasvatti eroja sosiaaliturvaa koskevissa mielipiteissä

Hyväosaisten ja huono-osaisten sosiaaliturvaa koskevat mielipide-erot kasvoivat lamavuosina. Hyväosaiset olivat huomattavasti valmiimpia julkisen talouden säästöihin samalla kun heidän suhtautumisensa huono-osaisille tärkeiden sosiaaliturvaetuuksien rahoittamiseen muuttui nihkeämmäksi.

Valtiotieteen lisensiaatti Pauli Forma on selvittänyt lauantaina Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan suomalaisten hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa koskevia mielipiteitä.

Hyväosaisia hänen tutkimuksessaan edustivat suurituloiset ja ylemmät toimihenkilöt; huono-osaisia pienituloiset, työttömät ja yksinhuoltajat.

Tutkijan mukaan kansalaiset kannattivat laajemmin kaikille kuuluvia sosiaalietuuksia, kuin tarveharkintaan eli vain köyhemmille tarkoitettuja etuuksia. Forma sanoo, että eliittien ja kansalaisten välisiin mielipide-eroihin voi olla useita syitä.

- Eliittien näkökulma sosiaaliturvajärjestelmään on erilainen kuin kansalaisten näkökulma. Lisäksi eliitti voi olla vieraantunut kansalaisten arjesta. Äärimmäisessä tapauksessa eliitin jäsenet eivät tiedä, mitä eläminen maksaa ja miten tärkeä sosiaaliturva on kansalaisten toimeentulon kannalta.

Tutkija korostaa lisäksi julkisuuden merkitystä mielipiteiden määrittäjänä.
- Julkisuudessa esitetyt kommentit ja asioiden painotukset vaikuttavat mielipiteisiin. Siksi tahot, joilla on erilaisia etuja varjeltavanaan kamppailevat julkisuuden hallinnasta ja siitä, minkälaisessa valossa asiat julkisuudessa esitetään.

Koonnut: IA
29.8.1999