Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Tulevaisuuskokoomus pyytää Niinistöä ehdokkaaksi

Kokoomuksen tamperelainen paikallisyhdistys Tulevaisuuskokoomus pyytää valtiovarainministeri Sauli Niinistöä asettumaan kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen elinkeinojohtaja Juha Kostiainen sanoo, että yhdistys ei ole kysynyt Niinistön suostumusta. Julkisen pyynnön tarkoitus on herättää päättäjät toimimaan, koska aikaa ehdokasasettelulle on enää niukalti.

Tulevaisuuskokoomus on hiljattain perustettu puolueosasto. Se ei harjoita perinteistä paikallisosastotoimintaa, vaan keskittyy keskusteluun tulevaisuuden visioista. Yhdistykseen on liittynyt elinkeinoelämän ja julkishallinnon päättäjiä.

Eduskunnan hallintovaliokunta: Kuntaliitoksiin porkkanoita, mansikoitakin

Eduskunnan hallintovaliokunta ei lämpene kuntien pakkoliitosajatukselle. Sen sijaan se haluaisi, että vapaaehtoista liittymistä olisi tuettava aikaisempaa tehokkaammin erilaisin taloudellisin porkkanoin ja jopa mansikoin.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Matti Väistö (kesk.) sanoi, että valiokunnan yleinen ajattelutapa ei ole pakkoliitoksiin lähtemisen kannalla.
- Kuntien tulee itse saada arvioida ja päättää omista ratkaisuistaan.

Kansanedustaja Pekka Ravi (kok.) arveli kuitenkin, että oman tilan arvioimisessa tulisi joskus käyttää ulkopuolista apua.
- Arvioiminen ei näytä muuten oikein lähtevän liikkeelle.

Hän korosti yhteistyön lisäämiseen tärkeyttä.
- Yhteistoiminta saattaa joskus johtaa hallinnollisten rajojen murtumiseen.

Valiokunnan varapuheenjohtaja kansanedustaja Pertti Turtiainen (vas.) kannatti taloudellisten porkkanoiden käyttöä liitosasioiden käynnistämiseksi.
- Porkkanoiden sijasta voitaisiin tarjota jopa suorastaan mansikoitakin, hän sanoi.

Keskusta haluaa Suomen arvonlisäveron alentamiskokeiluun

Keskustan puoluehallituksen työvaliokunnan mielestä Suomen on liityttävä EU:n kokeiluun työvaltaisten palvelujen alemmasta arvonlisäverokannasta.

Keskusta huomautti torstaina, että eduskunta on jo ottanut myönteisen kannan Suomen osallistumiseen. Hallituksen on keskustan mielestä noudatettava eduskunnan tahtoa.

Hallituksen sisällä on ollut ristiriitaa kokeiluun osallistumisesta. Vihreät tyrmäsivät alkuviikosta valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) näkemyksen, ettei Suomen tule osallistua kokeiluun.

Keskustan mielestä on valitettavaa, että hallitus ei budjettiriihessään kyennyt sopimaan edes verokevennysten periaatteista. Keskusta syyttää hallitusta veropäätösten siirtämisestä työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi.

Palvelutyönantajat vaatii arvonlisäveron alentamista

Palvelutyönantajat vaatii, että Suomi ajaa läpi palvelualojen arvonlisäverotuksen alennuskokeilun EU:ssa. PT:n toimitusjohtajan Arto Ojalan mukaan Suomen on unionin puheenjohtajamaana tuettava hanketta, koska asia on kirjattu hallitusohjelmaan.

- Jos hallitusohjelma kerran lupaa Suomen tukevan EU:n kokeilua, siitä seuraa loogisena johtopäätöksenä, että Suomi myös itse toteuttaa sitä, Ojala sanoo sanomalehti Keskisuomalaisessa.

Ojala on alennuskokeilun työllistämisvaikutuksesta eri mieltä kuin valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.), joka on vastustanut hanketta.
- Talonpoikaisjärki sanoo, että jos kustannuksia alennetaan, niin palveluja voidaan tuottaa halvemmalla. Se taas lisää kyseisten palvelujen kysyntää, mikä parantaa työllisyyttä, Ojala päättelee.

PT haluaa alv-kokeilua sovellettavan ainakin ravintola- ja talonmiespalveluihin sekä henkilökohtaisiin palveluihin kuten partureihin ja kampaamoihin. Nykyään näitä verotetaan täyden 22 prosentin mukaan.

HRHL: Anniskelulupien tarveharkinta takaisin

SAK:lainen Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liitto palauttaisi anniskelulupien tarveharkinnan takaisin alkoholilakiin. Rikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi alkoholia myyvän henkilöstön olisi lisäksi oltava suorassa työsuhteessa anniskeluluvan haltijaan.

HRHL:n edustajat luovuttivat esityksensä peruspalveluministeri Eva Biaudet'lle (r.) keskiviikkona.

Puheenjohtaja Jorma Kallio (sd.) viittasi mm. kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreeseen toimialaraporttiin, jonka mukaan alalla olisi vakavasti pohdittava toimipaikkojen määrän kasvun rajoittamista. Paljon tehtävää riittäisi myös ravitsemisalan laadun ja arvostuksen kohentamisessa.

Suomessa on ravitsemisalalla 13 600 toimipaikkaa ja niissä yhteensä 1,1 miljoonaa asiakaspaikkaa. HRHL on myös huolissaan yhä laajenevasta vuokratyön käytöstä. Liitto toivoo, että valmisteilla olevassa työsopimuslain uudistuksessa säädettäisiin, että kunkin alan yleissitovia työehtosopimuksia sovellettaisiin myös vuokratyöhön. Muussa tapauksessa asia nostetaan tes-pöytään.

HRHL rajoittaisi lisäksi ravintoloiden aukioloa niin, että myöhäinen aukiolo olisi sallittu vain yökerhotyyppisille, iltaisin auki oleville korkeatasoisille paikoille. Noin 1 200 ravintolaa on nykyisin jatkoajalla auki kolmeen tai neljään aamuyöllä.

Liitto myös alentaisi mahdollisimman pian asteittain alkoholiveroa.

PT:n Ojala: Yleissitovuuskeskustelulla suhteettomat mittasuhteet

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala pelkää syksyn työmarkkinaratkaisun pohdinnan olevan lähdössä väärille urille. Keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta on saanut suhteettomat mittasuhteet, ja monet ammattiliitot kasaavat pitkiä asialistoja tes-pöytään.

Palkansaajakeskusjärjestöjen olisi varottava antamasta työehtosopimuslakikomitealle ehtoja työn lopputuloksesta. Työeläkkeitä pohtivassakin ns. Puron työryhmässä päästiin taannoin sopuun vaikeista kysymyksistä, kun osapuolet hillitsivät kantojaan julkisuudessa, Ojala opasti Jyväskylässä keskiviikkona.

Hän muistutti, että monet liittojen esittelemät ns. alakohtaiset ongelmat ovat yleisiä työmarkkina-asioita. Aitoja alakohtaisia ongelmia voidaan taas selvitellä muuallakin kuin tes-neuvotteluissa.

Ojala epäili, että alakohtaisista ongelmista puhumisen taustalta löytyy usein toive keskimääräistä suuremmista palkankorotuksista.
- Tämä olisi lyhytnäköistä politiikkaa, sillä olemme tekemässä ensimmäistä palkkaratkaisua EMU-Suomessa. Tällaiset sopimukset panisivat jäihin myös luvassa olevat verohelpotukset.

Suomesta kansanedustajia vaalitarkkailijoiksi Itä-Timoriin

EU lähettää vaalitarkkailijaryhmän Itä-Timoriin seuraamaan YK:n 30. elokuuta järjestämää kansanäänestystä, jossa itätimorilaiset valitsevat joko itsenäisyyden tai autonomian Indonesian yhteydessä.

Suomesta tarkkailijaryhmään osallistuvat kansanedustajat Paula Kokkonen (kok.) ja Kimmo Kiljunen (sd.), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) sekä avustaja Kari Puurunen ulkoasiainministeriöstä.

Suomalaisryhmä on Itä-Timorissa 28.8.-1.9. Ryhmää johtaa Irlannin ulkoasiainministeri David Andrews EU:n puheenjohtajavaltion Suomen ulkoasiainministeriön erityisedustajana.

Näkyvällä läsnäolollaan EU pyrkii viestimään poliittista tukeaan Itä-Timorin kansanäänestykselle ja alueen vuosikymmeniä jatkuneen kriisin rauhanomaiselle ratkaisulle. Indonesia miehitti Portugalille kuuluneen Itä-Timorin vuonna 1975 ja liitti alueen itseensä seuraavana vuonna.

Alueen neljännesvuosisadan jatkuneet väkivaltaisuudet ovat vaatineet satoja tuhansia uhreja. Indonesia ja Portugali sopivat toukokuussa New Yorkissa YK:n johdolla käydyissä neuvotteluissa kansanäänestyksen järjestämisestä.

Koskinen kehottaa selvittämään Ahvenanmaan verotusjärjestelyt

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) kehottaa ahvenanmaalaisia tekemään esityksen itsehallintoalueen seitsemän vuotta vanhan verotusjärjestelmän toiminnan selvittämisestä.

Maarianhaminassa tiistaina vieraillut Koskinen totesi, että Ahvenanmaalla on paremmat mahdollisuudet onnistua vaatimuksessaan saada hoitaa suurempi osa omasta verotuksestaan, jos asiassa kiinnitetään huomiota valtion ja itsehallintoalueen taloussuhteiden kokonaisuuteen ja maakunta on valmis leikkaamaan suoria taloudellisia korvauksia.

Ahvenanmaalaiset esittivät verotusta koskevien toiveiden lisäksi Koskiselle toiveen EU:n hyväksymästä tuesta merenkululle. Koskisen mielestä valtiovarainministeriön ja liikenneministeriön olisi löydettävä asiassa kompromissi.

Koonnut: IA
27.8.1999