Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti

Sveitsiläistieto: Jeltsin sekaantunut lahjusjuttuun

Venäjän presidentti Boris Jeltsin on sekaantunut suoraan sveitsiläisen rakennusfirman Mabetexin lahjusskandaaliin, kertoi sveitsiläinen radioasema DRS torstaina. Mabetex on ollut mukana laajoissa rakennushankkeissa Moskovassa.

DRS-radioasema kertoi, että Ticinon kantonin syyttäjänvirasto on vahvistanut, että lahjusrahoja on virrannut paitsi Jeltsinin lähipiirille myös presidentille itselleen.

Jeltsin on DRS:n kertomien vahvistamattomien tietojen mukaan saanut Mabetexilta mahdollisesti jopa miljoona dollaria. Mabetex on osallistunut mm. Kremlin rakennusten korjaustöihin.

DRS kertoi, että Mabetexiin kohdistuneissa etsinnöissä oli löydetty Boris Jeltsinin ja hänen tyttäriensä nimille kirjoitettuja luottokortteja. Sveitsin viranomaiset ovat jo pitkän aikaa tutkineet Mabetexin asioita Venäjän syyttäjänviraston pyynnöstä.

YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi lasten käyttämisen sodassa

YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut lasten ja nuorten käytön aseellisissa konflikteissa.

Myöhään keskiviikkona antamassaan päätöslauselmassa 15-jäseninen neuvosto tuomitsi yksimielisesti lasten ja nuorten rekrytoimisen aseelliseen palvelukseen. Samanlaisen voimakkaan tuomion saivat myös alaikäisten surmaaminen, vammauttaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja sieppaaminen.

Ensimmäisessä sota-alueiden lapsia käsittelevässä päätöslauselmassaan turvallisuusneuvosto sanoi lisäksi, että rauhanturvaajille on annettava erityistä koulutusta lasten hoitamiseen ja suojelemiseen. Neuvosto vaati myös sotaa käyviä hallituksia järjestämään tarvittaessa tulitaukoja, jotta sota-alueen lapsille ja nuorille saadaan toimitettua humanitaarista apua.

YK:n arvion mukaan aseellisissa konflikteissa ympäri maailmaa taistelee noin 300 000 alaikäistä lasta. Sota-alueiden lapsista vastaavan YK:n erityisedustajan Olara Otunnun mukaan lapsisotilaat ovat uusi ilmiö sodankäynnissä.

YK arvioi, että ensi vuonna noin sata miljoonaa sota-alueella elävää lasta ja nuorta on vaarassa joutua sodan uhriksi joko sotilaana, palvelijana, seksiorjana tai pakolaisena.

Natsien orjat Venäjällä vaativat korvauksia

Natsiaikana orjiksi ja pakkotyöläisiksi joutuneet venäläiset vaativat korvauksia heidän työpanoksestaan hyötyneiltä saksalaisilta ja itävaltalaisilta yrityksiltä.

Ryhmäkanteellaan venäläiset liittyvät Euroopassa ja Yhdysvalloissa asuvien entisten natsiorjien joukkoon, jotka ovat vaatineet heitä orjuuttaneilta yrityksiltä yhteensä kymmenien miljardien markkojen korvauksia.

Venäläiset nostivat kanteen samaan aikaan kun Bonnissa Saksassa yritetään päästä sopuun aiemmin korvauksia vaatineille entisille pakkotyöläisille maksettavan summan rahoituksesta. Neuvotteluissa on mukana 16 saksalaisyritystä, jotka ovat luvanneet maksaa korvauksia sillä ehdolla, ettei niitä vastaan nosteta enää uusia samanlaisia kanteita.

Maailman juutalaisten kongressi vaati keskiviikkona Saksan liittokansleria Gerhard Schröderiä ratkaisemaan neuvotteluihin liittyvät ongelmakohdat. Schröder tapaa neuvotteluihin osallistuvien yritysten edustajat 6. syyskuuta, ja juutalaisten kongressi sanoi odottavansa tarjousta korvaussummasta siihen mennessä.

Saksan hallitus hyväksyi kiistellyn säästöpaketin

Saksan punavihreä hallitus hyväksyi keskiviikkona kiistellyn säästöpaketin julkisten menojen ja ulkomaanvelan pienentämiseksi. Paketin läpimeno parlamentissa ei ole kuitenkaan vielä varmaa, sillä opposition lisäksi myös monet hallituspuolueiden kansanedustajat vastustavat säästöjä.

Hallitus hyväksyi paketin ensimmäisessä istunnossaan sitten muuton Bonnista uuteen pääkaupunkiin Berliiniin. Säästöpaketin valmistellut valtiovarainministeri Hans Eichel sanoi uskovansa, että paketti hyväksytään lopulta myös parlamentissa, missä 8. syyskuuta alkavasta keskustelusta odotetaan joka tapauksessa kiivasta.

Hallituksen säästöpaketti leikkaa ensi vuoden budjetissa julkisia menoja 30 miljardia Saksan markkaa (90 miljardia markkaa). Voimakasta arvostelua on aiheuttanut suunnitelma irrottaa eläkkeiden korottaminen vuosina 2000 ja 2001 yleisistä palkankorotuksista. Sen sijaan eläkkeiden tasoa verrataan inflaation etenemiseen.

Suunnitelmissa on myös kiristää polttoaineiden ja sähkönkulutuksen verotusta.

Ministeri: Etelä-Afrikassa 6 miljoonaa hiv-positiivista vuonna 2005

Etelä-Afrikan terveysministeri Manto Tshabalala-Msimang arvioi keskiviikkona, että maassa on kuusi miljoonaa hiv-tartunnan kantajaa vuonna 2005. Aidsin vuoksi orvoksi jääneitä lapsia arvioidaan olevan tuolloin noin miljoona.

Ministeri kertoi parlamentin istunnossa, että vaikka hi-virus alkoi levitä 40 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikassa myöhemmin kuin monissa muissa maissa, sen leviäminen on ollut siellä kaikkein nopeinta.

Joka päivä virustartunnan saa noin 1 600 eteläafrikkalaista. Johannesburgin suurimman sairaalan potilaista 60 prosentilla on jokin hi-virukseen liittyvä tauti. Hi-virus on immuunikadon eli aidsin aiheuttaja. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan hiv-tartunnan saaneita oli koko maailmassa viime vuonna 33,4 miljoonaa.

PKK-sissit vetäytyvät Turkista

Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissit ilmoittivat keskiviikkona, että sen aseistautuneet joukot ovat aloittaneet vetäytymisen Turkin maaperältä kuten järjestön vankilassa oleva johtaja Abdullah Öcalan on määrännyt. PKK ilmoitti asiasta uutistoimisto DEM:lle.

Öcalan ilmoitti aikaisemmin, että hän toivoo kaikkien PKK:n joukkojen lopettavan aseellisen taistelun Turkkia vastaan ja vetäytyvän Turkin rajojen ulkopuolelle syyskuun alkuun mennessä. PKK ilmoitti myöhemmin noudattavansa tätä "käskyä".

50-vuotias Öcalan tuomittiin kuolemaan kesäkuussa syytettynä maanpetoksesta. Häntä pidetään tällä hetkellä Imralin vankilasaarella Marmaramerellä.

PKK on käynyt aseellista sotaa itsenäisen kurdivaltion puolesta vuodesta 1984. Yli 31 000 ihmistä on kuollut taisteluissa.

Pohjois-Korea haluaa uusia keskusteluja

Pohjois-Korea haluaa aloittaa keskustelut johtavien eurooppalaisten valtioiden kanssa suhteiden parantamisesta ilmeisesti vastineeksi talousavusta. Asiasta kertoivat Etelä-Korean viranomaiset keskiviikkona.

Pohjois-Korea toivoo voivansa järjestää yhteistapaamisen Euroopan maiden ulkoministerien kanssa YK:n yleiskokouksen avauksen yhteydessä syyskuun 14. päivä New Yorkissa.

Etelä-Korean diplomaattilähteiden mukaan Pohjois-Korea on lähettänyt tapaamista käsitteleviä kirjeitä useille maille. Kirjeen ovat saaneet ainakin Britannia, Ranska, Saksa, Itävalta, Norja ja Tanska.

Diplomaattilähteiden mukaan Korean tarjous on yritys avata suhteita Eurooppaan sen jälkeen kun suhteet Yhdysvaltoihin katkesivat maan ohjuskokeiden vuoksi.

Stepashin ja Javlinski vaaliliittoon

Venäjän liberaalisen puolueen johtaja Grigori Javlinski ja entinen pääministeri Sergei Stepashin sopivat tiistaina vaaliliitosta joulukuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa. Stepashin ehti olla kolme kuukautta pääministerinä ennen kuin presidentti Boris Jeltsin antoi hänelle lähtöpassit aiemmin tässä kuussa.

Stepashinin ja Javlinskin liittoutumisesta on esitetty arvailuja jo aiemmin, mutta vielä viime viikolla Javlinski sanoi, että Stepashin on liian altis mukautumaan Kremlin painostukseen, jos Kreml vaatii Stepashinia luopumaan vaaliliitosta. Parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit pidetään 19. joulukuuta.

Kiinaa aikoo asettaa syytteeseen Falun Gong -johtajia

Kiina ilmoitti tiistaina virallisesti, että se aikoo asettaa syytteeseen kielletyn Falun Gong -uskonlahkon johtajia. Uutistoimisto Xinhuan mukaan hallitus ja kommunistinen puolue olivat kertoneet asiasta kiertokirjeessään.

Kirjeestä ei käynyt ilmi kuinka monta lahkojohtajaa syytteeseen aiotaan asettaa ja millä perusteilla. Kiinan mukaan syytteeseen joutuu vain "pieni määrä" lahkon avainhenkilöitä. Heitä saattaa odottaa elinkautinen vankeusrangaistus.

Hongkongilainen ihmisoikeusjärjestö epäilee, että syytettyjen listalla on noin 50 nimeä. Järjestön mukaan Kiinan asianajajia on kehotettu raportoimaan viranomaisille kaikista lahkolaisten yhteydenotoista.

Kiina kielsi suositun uskonlahkon kuukausi sitten syyttäen sitä kumouksellisesta ja turmiollisesta toiminnasta. Falun Gongilla on oman ilmoituksensa mukaan 100 miljoonaa kannattajaa, kun taas viranomaiset arvioivat jäsenmääräksi noin 2 miljoonaa.

Australian pääministeri harkitsee anteeksipyyntöä maan aboriginaaleilta

Australian pääministeri John Howard sanoi tiistaina harkitsevansa jonkinlaista kansallista anteeksipyyntöä tuhansille maan alkuasukkaille, jotka vietiin perheidensä keskuudesta aikaisemman hallituksen kulttuurisen mukauttamisen kaudella.

Howard sanoi parlamentaarikoille, että vaikka virallinen "anteeksi" olisikin sopimaton, olisi ehkä tilaa "yleiselle katumuksen ilmaukselle". Hallitus riisti alkuasukkaiden lapsia vanhemmiltaan valkoisten kasvatettavaksi vuosien 1880-1960 välisenä aikana.

Howardin mukaan nykyistä sukupolvea ei kuitenkaan voi pitää vastuullisena aikaisempien sukupolvien teoista. Hän sanoi myös uskovansa, että nämä ihmiset eivät aikanaan yleisesti käyttäytyneet pahansuovasti.

Howard on tähän asti vastustanut muodollista anteeksipyyntöä Australian alkuasukkaiden vaatimuksista ja arvostelusta huolimatta. Asiantuntijoiden mukaan Howard on ollut huolissaan siitä, että anteeksipyyntö sysäisi liikkeelle korvausvaatimusten aallon.

Pohjois-Korea uhkaa luopua ydinasesopimuksesta

Pohjois-Korea uhkasi tiistaina luopua ydinaseohjelmansa jäädyttävästä sopimuksesta, sillä Yhdysvallat on sen mukaan epäonnistunut oman osuutensa toteuttamisessa.

Yhdysvallat lykkäsi kevytvesireaktorin rakentamista, mistä vuoden 1994 sopimuksessa oli sovittu, kertoi virallinen sanomalehti Rodong Sinmun.
- Koska Yhdysvallat harkitsee maiden sopimien raamien toteuttamista kuin myrkyn juomista, Pohjois-Korea ei ole sidottu sopimukseen, lehti sanoi.

Lehden mukaan Pohjois-Korea on kärsinyt "valtavia tappioita" ydinasetoimintansa lopettamisesta.

Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välisessä sopimuksessa Yhdysvallat ja sen liittolaiset lupasivat tukea Pohjois-Koreaa rakentamalla kaksi kevytvesireaktoria korvaukseksi Pohjois-Korean oletetun ydinaseohjelman lopettamisesta.

Schröder aloitti Berliinissä

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder aloitti maanantaina virkatehtäviensä hoitamisen Berliinissä, jonne hallitusvirastoja on siirretty Bonnista kaiken kesää. Myös punavihreän hallituksen varaliittokansleri ja ulkoministeri Joschka Fischer hoitaa virkaansa maanantaista lähtien Berliinissä.

Schröder luonnehti maanantaita "historialliseksi päiväksi". Hän kiitti lyhyessä puheessa niitä, jotka olivat tehneet Saksojen yhdistymisen mahdolliseksi. Nimeltä Schröder mainitsi mm. George Bushin, Francois Mitterrandin ja Mihail Gorbatshovin - Yhdysvaltojen, Ranskan ja Neuvostoliiton entiset johtajat - sekä edeltäjänsä Helmut Kohlin.

Liittokanslerin virasto sijaitsee toistaiseksi entisessä Itä-Saksan valtionpäämiesten virastorakennuksessa. Uusi kanslerivirasto on rakenteilla lähelle parlamenttirakennusta Tiergartenin puistoon, mutta se valmistuu vasta ensi vuoden lopulla.

Myös ulkoministeri Fischer siirtyi entisen Itä-Berliinin puolelle. Ulkoministeriön rakennuksena Berliinissä on Itä-Saksan entisen kommunistipuolueen SED:n päämaja, jossa ennen sotaa oli Saksan keskuspankki. Berliini julistettiin Saksan pääkaupungiksi Bonnin asemesta Saksojen yhdistyessä 1990.

Ulkoministeri: Sveitsin pitäisi liittyä EU:hun ja YK:hon

Sveitsin ulkoministeri Joseph Deiss sanoi maanantaina, että Sveitsin pitäisi liittyä sekä YK:hon että Euroopan unioniin paetakseen "eristyneisyyttään" ja liittyäkseen maailman päättäjien riveihin.

Sveitsi, joka on kauan puolustanut poliittista puolueettomuuttaan, ei Deissin mukaan ole enää "yksi maailman päättäjistä". Deiss puhui asiasta ulkoministeriön kokouksessa Genevessä. Deiss varoitti, että Sveitsi saattaa olla matkalla kohti poliittista eristyneisyyttä ja sanoi:

- Missä tahansa tahdissa lähestymmekään Euroopan unionia, meidän pitäisi joka tapauksessa ottaa viimeinen askel (liittyäksemme) yleismaailmalliseen järjestöön (YK:hon).

Deiss on vaatinut Sveitsiä ottamaan aktiivisemman roolin kansainvälisten asioiden hoidossa siitä lähtien kun hänestä tuli ulkoministeri kolme ja puoli kuukautta sitten.

Koonnut: IA
27.8.1999