Rahoitus edelleen auki

Pohjoismaiden ympäristöministerit kiirehtivät Pietarin jätevesien puhdistusta



Pohjoismaiden ympäristöministerit antoivat kesäkokouksessaan Islannissa tukensa EU:n pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeille, joista kiireellisimpänä pidetään Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon loppuunsaattamista.


Hankkeen vaatimista toimista on tarkoitus tehdä asiantuntijaselvitys, mutta tuoreimman arvion mukaan keskeytettyjen rakennustöiden jatkaminen vaatisi varoja noin 600 miljoonan Suomen markan verran.

Asiantuntijaselvityksen jälkeen pohditaan Venäjän ulkopuolelta tulevan rahoituksen järjestämistä, kertoi Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön Nefcon johtaja Harro Pitkänen Myvatnissa. Hanke edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä, ja Nefcon lisäksi Pohjoismaiden investointipankki mainitaan mahdollisina rahoittajina.

Lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen toisi noin 1,5 miljoonan ihmisen jätevedet puhdistuksen piiriin, mikä parantaisi Suomenlahden tilaa. Noin puolet seitsemän miljoonan asukkaan jätevesistä päätyy nykyisin puhdistamattomana mereen.

Pohjoismaiden ympäristöministerit saivat Myvatnissa Suomen ja Norjan tekemän ajankohtaiskatsauksen ympäristöyhteistyön edellytyksistä ja hankkeista Venäjällä.

Katsauksen mukaan esimerkiksi Pietarin koko vesihuollon järjestäminen vaatisi noin 4,5 miljardin dollarin eli noin 27 miljardin Suomen markan sijoituksen. Näin suureen ympäristöpanostukseen ei Venäjällä uskota löytyvän halukkuutta maan nykyisessä taloustilanteessa.


Hassi: Huomio akuutteihin ongelmiin

Suomen ympäristöministeri Satu Hassi korosti ministerikokouksessa maanantaina, että ympäristönsuojelua on tuettava Venäjällä koulutuksen ja pienempien pilottihankkeiden kautta samalla kun edistetään suuria investointihankkeita.

Hänen mukaansa johdonmukainen ja pitkäjänteinen toiminta on tuottanut tuloksia Venäjän nykyisissäkin vaikeissa oloissa.

EU:n ja Venäjän ympäristöyhteistyössä pitää Hassin mukaan kiinnittää huomiota akuutteihin ympäristöongelmiin.

Pohjoismaiden ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa oli yhtenä aiheena Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöministereiden kokouksessa Myvatnissa Islannissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana toimiva Islanti kutsui Pohjoismaiden ohella muun muassa EU:n komission, Itämeren rantavaltiot ja seuraavan EU:n puheenjohtajamaan Portugalin lokakuussa Brysseliin seminaariin, jossa pohjoisen ulottuvuuden ympäristönäkökohtia on määrä tarkemmin ruotia.

Suomen tavoitteena on, etä Helsingin huippukokous joulukuussa esittäisi EU:n komissiolle pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman laatimista.

Portugalin jälkeen vetovuoron EU:ssa ottaa Ruotsi, ja maan ympäristöministeri Kjell Larsson vakuutti kokouksen jälkeen, että Ruotsi pitää Suomen tavoin pohjoista ulottuvuutta tärkeänä ympäristötavoitteena omalla puheenjohtajuuskaudellaan.

Islannin kokoukseen osallistuivat Suomen ja Ruotsin ympäristöministereiden lisäksi Norjan ympäristöministeri Guro Fjellanger, Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan itsehallintoalueiden poliittiset edustajat ja Islannin ympäristöministeri Siv Fridleifsdottir, joka ministerineuvoston puheenjohtajamaan edustajana johti kokousta.

Tanskan ympäristöministeri Svend Auken joutui viime hetkellä perumaan tulonsa kokoukseen. Ministerit hyväksyivät kokouksessaan myös arktisia alueita, Islantia, Grönlantia ja Huippuvuoria koskevan toimenpideohjelman, joka tähtää luonnon- ja kulttuuriympäristön suojeluun.

STT-IA
27.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE