Rajatapahtumat käsitellään ripeästi

Rajavartijat partioivat aistit valppaina



Venäjän rajan tuntumassa Kuusamon Kortesalmessa saksanpaimenkoira Ype valpastuu. Häntä nousee ja tassujen tahti kiihtyy. Koira singahtaa polulta metsään. Se johdattaa ohjaajansa rajavartija Tarmo Mustaniemen ja ylirajavartija Ari Oikaraisen mättäiden ja pensaikkojen läpi ja pysäyttää partion luvattoman piileskelijän luokse.


Tällä kertaa puskan juuressa kyykistelee rajavartija, sillä tilanne oli lavastettu koiran harjoittamiseksi ja valppauden ylläpitämiseksi. Yhtä lailla pensaikossa voisi kuitenkin piileskellä luvaton maahantulija.

Kuusamon Kortesalmen rajavartioasemalla on tavallisesti rauhallista, mutta valppaus ei saa hellittää hetkeksikään. Partiot valvovat valtakunnan rajaa silmä tarkkana joko koiran kanssa tai ilman 24 tuntia vuorokaudessa.

- Tänä kesänä pari venäläistä varusmiestä ja yksi siviili on harhautunut Suomen puolelle Kainuun rajavartioston alueella. Näistä luvattomista rajanylityksistä kaksi tapahtui Suomussalmella ja yksi täällä Kuusamossa, Kortesalmen rajavartioaseman päällikkö yliluutnantti Juha Hietala kertoo.

Luvaton rajanylittäjä voi olla myös vaikkapa suomalainen marjastaja, joka vahingossa poikkeaa naapurimaan apajille. Ulkomaiset turistit taas saattavat joko seikkailumielessä tai tietämättömyyttään syyllistyä rajavyöhykerikkomukseen tai luvattomaan rajanylitykseen.

- Olemme varautuneet kaikenlaisiin tilanteisiin. Mitään havaintoja esimerkiksi järjestäytyneestä ihmissalakuljetuksesta ei täällä kuitenkaan ole, Kuusamon rajavartioalueen päällikkö majuri Jouni Norppa tähdentää.


Rajavaltuutetut pitävät yhteyttä

Mahdolliset rajatapahtumat hoidetaan venäläisten kanssa pois päiväjärjestyksestä ripeästi, jopa päivässä.

Norppa kertoo, että Kainuun rajavartioston komentaja on samalla Kainuun alueen rajavaltuutettu. Hän voi olla yhteydessä Venäjän federaation Kalevalan alueen rajavaltuutettuun joko puhelimitse tai faxin välityksellä.

- Molemmilla rajavaltuutetuilla on omat tulkit. Jos meille tulee venäjänkielinen sanoma, se on tunnissa käännetty suomen kielelle, Norppa huomauttaa.

Rajavaltuutetut voivat käsitellä mahdollisen rajatapahtuman loppuun myös keskinäisissä tapaamisissaan. Niitä järjestetään tarpeen mukaan, kerran tai pari kuukaudessa.

Venäjän puolelta Suomeen tahattomasti harhautuneet käännytetään Suomen ulkomaalaislain nojalla takaisin Venäjälle. Jos tapaukseen ei liity muuta rikollista toimintaa, rajavartijat voivat päättää tapauksen esitutkinnan.

- Turha sellaisilla tapauksilla on enää meidän oikeuslaitostamme kuormittaa. Menettely on hyvin joustava, Norppa toteaa.


Metsätyömies saa rajavyöhykeluvan

Kortesalmen rajavartijoilla on Kuusamossa valvottavana 44 kilometrin pituinen rajaosuus. Rajavartijoita on tällä haavaa runsaat 40. Norpan mukaan rajavartijoiden tehtäviin kuuluvat rajatarkastukset Kortesalmen tilapäisellä raja-asemalla. Lisäksi he partioivat maastossa ja varmistavat, ettei rajaa ylitetä.

Suomen ja Venäjän välinen raja-aukko on käytännössä metsään hakattu kymmenen metrin levyinen linja. Sitä ennen on vielä rajavyöhyke, joka Kortesalmen alueella on laajimmillaan kilometrin levyinen ja kapeimmillaan muutama sata metriä.

Rajavyöhykkeen avulla kontrolloidaan, keitä rajan läheisyydessä liikkuu.
- Rajavartioston komentaja myöntää rajavyöhykeluvat. Esimerkiksi metsätöiden tekeminen alueella on riittävä peruste luvan saamiseksi. Rajavyöhykelupa voidaan antaa myös paikkakuntalaiselle, joka marjastaa alueella ansiotarkoituksessa, Norppa selvittää.


Partiointi vaatii kovaa kuntoa

Rajavartijan ei parane olla rapakunnossa. Maastossa tarpominen mättäiden, pensaiden ja lumikinosten keskellä vaatii kuntoa. Selkärepussa saattaa olla lisälastina vielä työvälineitä.

Kesällä vartijat taivaltavat valvontareittejään kävellen ja ylittävät vesistöjä veneillä. Talvella sivakoidaan suksilla tai huristellaan moottorikelkalla. Pakkasrajoja ei tunneta.
- Yhden työvuoron aikana rajavartija saattaa kävellä tai hiihtää jopa 30 kilometriä, yliluutnantti Juha Hietala huomauttaa.

Jo yksistään 30 metrin korkeuteen kohoavaan vartiotorniin kipuaminen saa heikkokuntoisen hengityksen korisemaan. Vartijalta nousu sen sijaan sujuu ketterästi.

Partioinnin ja valvonnan apuna rajavartijat käyttävät huippunykyaikaisia valvontalaitteita. Niitä löytyy yhtä lailla rajavartioasemalta kuin maastostakin.

Tarvittaessa avuksi kiiruhtaa Rovaniemen vartiolentueen helikopteri.
- Kun helikopterilla lennetään rajan pinnassa, mahdolliset jäljet nähdään heti.

Kun lunta ei ole, rajavartijan korvaamaton apuri on koira. Ypen lisäksi niitä on Kuusamossa useita, ja ne on koulutettu haistamaan vieraat jäljet. Kun Ype löytää asiattoman piileskelijän, sen riemu on rajaton.

STT-IA
27.8.1999

Kuva: Puolustusvoimien kotisivulta.


AJASSA -SIVULLE