Suomi Pohjolan naapureita jäljessä?

Suurtapahtumien ympäristöhaitat ovat haaste



Suomessa järjestetään yhä enemmän ulkotilojen suurtapahtumia, joten massakekkerien ympäristöhaitat ovat nekin lisääntyneet. Näiden pulmien minimointi on Suomessa haaste, sillä olemme asiassa länsinaapureita jäljessä.


Ruotsalaiset ovat suurtapahtumien ympäristöhaittojen hoidossa rutkasti meitä edellä, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.

- Asian huomasi jo muutama vuosi sitten Göteborgin yleisurheilun MM-kisoissa. Esimerkiksi jätteiden lajittelu oli siellä varsin näkyvästi järjestetty. Samoin Norjan Lillehammerin Olympialaisissa idea näkyi ja tuntui kouriintuntuvalla tavalla. Ihan syötäviin lautasiin asti ei sentään ollut edetty, kuvailee Kansanen.

Kansanen muistuttaa, että EU:n kulttuuripääkaupungin asema tuo vuonna 2000 Helsinkiin suuren joukon ulkomaalaisia vieraita. Osaltaan Suomi- ja Helsinki-kuvaa heille luo massatapahtumien ympäristönhuolto.

- Suurtapahtumat ovat erinomainen paikka tuoda esiin, että täällä hoidetaan mm. jätteet ja kuljetukset asiallisesti.

Ympäristöjohtajan mukaan tänä kesänä on meilläkin saatu jo lupaavia enteitä paremmasta.
- Esimerkiksi Helsingin Hietaniemen suurkonsertissa oli äskettäin ympäristöohjelma, joka kattoi sekä liikenteen että jätelajittelun. Mielenkiinto tässä asiassa näyttää viriävän nyt eri puolilla Suomea, Kansanen kiittää.


Virtsasta vitsaus

Suurtapahtumien ympäristöhuollolla on Kansasen mukaan myös tärkeä kasvatuksellinen puoli. Kun juhlien jätehuolto toimii, se kannustaa yleisöä toteuttamaan paikan päällä ns. kestävää kehitystä.

Valitettavasti asenteet eivät kaikin osin ole muuttuneet parempaan suuntaan. Suurtapahtumien yhä paheneva vitsaus on kansan kielellä ilmaisten nurkkiin kuseskelu.
- Tässä suhteessa tavat ovat vuosikymmenessä heikentyneet, Kansanen myöntää.

Kehnot vessatavat eivät kylläkään sinänsä tuhoa luontoa. Vauriota tekevät kulkuvälineet ja ylisuuret yleisöjoukot. Kansasen mukaan kaikkein herkimpiä vahingoittumaan ovat luonnonmiljööt kuten kalliomaastot ja kangasmetsät.

- Esimerkiksi moottoriurheilutapahtuma voi aiheuttaa tällaisissa paikoissa pitkäaikaista vauriota. Keinotekoinen maisema kuten kaupungin puisto voidaan uusia ja korjata selvästi nopeammin, ympäristöjohtaja vertaa.

Oleellinen massajuhlien ympäristöhaitta on myös melu. Kansanen väittää, että nykyisin tapahtumien järjestäjät ja viranomaiset jo ymmärtävät toisiaan hyvin melurajojen määrittelyssä.


Ammattilaiset mukaan

Yhteistyö onkin näissä haasteissa onnistumisen avain. Kansanen korostaa, että ympäristöhaitat minimoidaan tehokkaimmin, kun suurten tapahtumien järjestäjät ottavat ympäristöviranomaiset tiiviisti mukaan hankkeisiinsa. Juuri näin tehdään Ruotsissa ja Norjassa.

- Tällä tavalla tapahtumat saadaan hyödyntämään mahdollisimman paljon mm. julkista liikennettä. Suunnittelulla on mahdollista niin ikään vähentää roskaantumista.

Oleellista on muistaa, että jätteiden lajittelu ei ole lopulta vaativaa saati monimutkaista. Opittava olisi ainoastaan se, että biojäte päätyy omaan astiaansa, paperit ja muovit samoin omiin astioihinsa. Mahdolliset lasijätteet kerätään erikseen.

Suurtapahtumien ympäristöhaittoja pohdittiin Helsingissä maanantaina alkaneessa kaksipäiväisessä konferenssissa. Seminaari kokoaa Suomeen pohjoismaisten suurkaupunkien ympäristöterveydenhuollon ammattiväkeä ja luottamushenkilöitä.

STT-IA
27.8.1999


AJASSA -SIVULLE