Ruotsin talous jälleen myötätuulessa



Ruotsin talous on jälleen selkeässä myötätuulessa. Talouskasvu on vankkaa, inflaatio alhainen, työttömyys laskee vauhdilla ja sosiaalidemokraattinen hallitus lupailee verohelpotuksia.


Muutos on dramaattinen verrattuna tilanteeseen vain vuosi sitten, jolloin sosiaalidemokraatit kärsivät selkeän vaalitappion paljolti juuri synkkien talousnäkymien vuoksi.

Talouden yllättävä kohentuminen on heti vaikuttanut myönteisesti myös hallituspuolueen kannatukseen. Jopa hallituksen lupaukset työttömyyden painamisesta 4 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä ovat mahdollisuuksien rajoissa: viimeisten arvioiden mukaan työttömyys on 4,5 prosenttia ensi vuonna.

Tähän lukuun on kuitenkin lisättävä vielä muutaman prosentin piilotyöttömyys. Parannus on silti huomattava kun muistetaan, että kokonaistyöttömyys vielä muutama vuosi sitten oli reilut 13 prosenttia.

Ruotsalaisten kotitalouksien tilanne kohentuu tuntuvasti, kun talous kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia ja ensi vuonnakin 3,2 prosenttia, arvioi valtiollinen Suhdanneinstituutti keskiviikkona. Inflaatio pysyy ennusteen mukaan edelleen alhaisena: 0,3-1,2 prosentissa.


Nousun taustalla syvä lama

Nyt alkaneet hyvät ajat on nähtävä 1990-luvun alussa alkaneen syvän laman taustaa vasten. Ruotsin talous syöksyi kivenjärkäleen lailla hyvinvointivaltioiden pohjakastiin: oltuaan 4. sijalla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenmaiden tilastoissa Ruotsi romahti 19. tilalle.

Syvästä kriisistä ollaan nyt pääsemässä kuivalle maalle, ja hyvinvoinnin taso onkin jo samaa luokkaa kuin Ranskassa, Italiassa ja Suomessa.

Jotta Ruotsi voisi parantaa asemiaan OECD:n piirissä maan talouden on kuitenkin vahvistuttava nopeammin kuin muissa jäsenmaissa usean vuoden ajan.

Ruotsalaisten verotaakka on maailman suurimpia. Valoisten aikojen myötä hallitus harkitsee verojen kevennyksiä, vaikka omaisuusveroon ei olekaan tarkoitus koskea.

Valtion ja kuntien talousarviot näyttävät tällä haavaa odotettua suurempia ylijäämiä. Poliitikoilla onkin millä mällätä ensi vuoden budjettia laatiessaan, sillä talousarvion ylijäämän odotetaan nousevan 64 miljardiin kruunuun (n. 44 mrd mk). Suuri osa tästä ylijäämästä on kuitenkin käytettävä valtavan ulkomaanvelan maksuun.

Talouskriisin aikana Ruotsin julkista sektoria saneerattiin kovalla kädellä, ja niin koululaitos, hoitopalvelut kuin vanhusten huoltokin kärsi toimista suuresti.

STT-MH
27.8.1999


TALOUS -SIVULLE