 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Venäjällä ei oikeutta puuttua Latvian NATO-jäsenyyteen
Latvian presidentti toiveikas EU-jäsenyysneuvottelujen alkamisesta
Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga suhtautuu hyvin toiveikkaasti maansa mahdollisuuksiin saada kutsu neuvotteluihin EU-jäsenyydestä jo Suomen puheenjohtajakauden aikana. Kaksipäiväisellä työvierailulla Helsingissä käynyt Vike-Freiberga sanoi tiistaina saaneensa Suomen johdolta "myönteisiä merkkejä" Latvian EU-pyrkimysten osalta.- En saanut mitään lupauksia, ehkä olisi pitänyt pyytää niitä, Vike-Freiberga naurahti. Vike-Freiberga totesi Suomen puheenjohtajuuden jo muuttaneen unionin olemusta. Vierailua isännöinyt presidentti Martti Ahtisaari sanoi puolestaan toivovansa, että tästä vuodesta "tulee ratkaiseva" Latvian jäsenyyspyrkimysten osalta. Vajaa kaksi kuukautta sitten virkavalansa vannoneen Vike-Freibergan mukaan Latvia työskentelee aktiivisesti sekä EU-jäsenyyden että NATO-jäsenyyden puolesta. Samalla Latvian presidentti torjui jyrkin sanoin Venäjän mahdollisen pyrkimyksen vaikuttaa Latvian turvallisuusratkaisuihin. - Latvia on itsenäinen valtio. Vastustamme loppuun saakka ja kaikin voimin sellaista käsitystä, että jollain toisella valtiolla olisi oikeus sanoa meille, mistä meidän tulisi etsiä turvallisuuttamme, Vike-Freiberga vakuutti.
Suomen kielimalli olisi "tuhoisa" LatvialleIntegroituessaan läntiseen Eurooppaan Latvian venäläisvähemmistön kohtelu on joutunut suurennuslasin alle. Presidentti Vike-Freiberga palautti Venäjän ja joidenkin länsimaiden arvosteleman kielilain uudelleen parlamenttiin, jonka on määrä käsitellä presidentin mielestä parannuksia kaipaavat lakipykälät joulukuun alkupäiviin mennessä. Vike-Freibergan mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, että laki sinänsä olisi huono. Presidentti oli tyytymätön muutamiin huonosti tai epäselvästi valmisteltuihin pykäliin, mutta muuten lakia tarvitaan latvian kielen suojelemiseksi. - Olen myös varmistanut keskusteluissa eurooppalaisten asiantuntijoiden ja (Etyjin vähemmistövaltuutetun) Max van der Stoelin kanssa, ettei kukaan ole eri mieltä lain sisällön tai periaatteiden kanssa, Vike-Freiberga sanoi.
Venäläisten identiteettiä ei haluta nujertaaPresidentin mukaan Latvian tarkoituksena ei ole nujertaa venäläisten kansallista identiteettiä. Pääosan elämästään Kanadassa asunut Vike-Freiberga viittaa omaan kokemukseensa ja toivoo samanlaista asennetta Latvian väestöstä yli 40 prosenttia käsittävältä venäjänkieliseltä asujamistolta. - Olen itse elävä todiste siitä, että voi olla lojaali asuinmaalleen (Kanada) ja palvella sitä, ja pysyä samalla uskollisena etniselle perinnölleen, Vike-Freiberga sanoo. Suomen kahden virallisen kielen järjestelmä ei kelpaa alkuunkaan malliksi Latvian tilanteeseen. Tällainen järjestelmä olisi "tuhoisa" ja johtaisi Latvian kielen häviämiseen. Vike-Freiberga hakee sen sijaan mallia entisestä kotimaastaan, missä ranskankielinen Quebecin provinssi on virallisesti yksikielinen. Näin halutaan suojella ranskan asemaa muuten täysin englanninkielisellä mantereella.
Itä-Euroopan ensimmäinen naispresidenttiVike-Freiberga jätti synnyinmaansa Latvian 1. tammikuuta 1945 "toiseksi viimeisellä veneellä, joka ei uponnut mereen". Hänen elämänkertatietonsa kertovat tiestä Saksassa sijainneelta pakolaisleiriltä Marokkoon ja edelleen Kanadaan, missä Vike-Freiberga eteni lopulta psykologian professoriksi. Itä-Euroopan ensimmäinen demokraattisesti valittu naispresidentti kertoo saaneensa paljon myönteistä palautetta latvialaisilta, jotka näkevät hänen valintansa myönteisenä merkkinä demokratian ja tasa-arvon toimivuudesta. Ainakin naisen nousu presidentiksi antoi Latvialle paljon kansainvälistä huomiota, mitä pienen maan on muuten vaikea saada, Vike-Freiberga naurahtaa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE