EU:lta uusi ohjelma Balkanin olojen vakiinnuttamiseksi



EU pyrkii saamaan Balkanin maat jaloilleen. EU:n komissio julkisti keskiviikkona ohjelman, jolla pyritään vakauttamaan oloja Bosniassa, Kroatiassa, Jugoslaviassa, Makedoniassa ja Albaniassa pidemmäksi aikaa.


EU:lla on jo ennestään ollut näille maille tukiohjelma, mutta Kosovon kriisi osoittaa, etteivät aiemmat ohjelmat riitä.

Vuodesta 1991 EU on auttanut Kosovon naapurimaita noin 7,5 miljardilla eurolla. Tänä vuonna EU:n rahallinen tuki alueelle on runsaat 700 miljoonaa euroa.

- Tarkoitus on tehdä kaikki voitavamme, EU:n Itä-Euroopan suhteista vastaava komissaari Hans van den Broek sanoi esitellessään komission pyrkimyksiä.

Komission uusi ohjelma tähtää konkretiaan. Asiakirjaan on listattu keinoja ja kannustimia, joilla maita pyritään tehostamaan talouttaan ja vakiinnuttamaan poliittisia ja sosiaalisia olojaan.

Jos maat etenevät riittävästi talousuudistuksissaan, alueesta voidaan tehdä vapaakauppa-alue. Tavoitteena on liittää maat aiempaa tiiviimmin kansainväliseen kaupankäyntiin.

Demokratian toteuttamiseksi EU voi tukea maita vapaiden vaalien järjestämisessä, oikeusasioissa ja vapaan, itsenäisen lehdistön luomisessa.

Maat EU-perheeseen

Van den Broek puhui maiden liittämisestä EU-perheeseen. Kyseiset maat ovat EU-maiden tai EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden naapureita.
- Alueen vakaus hyödyttää sekä EU:ta että itse maita, van den Broek sanoo.

EU:n rahallinen apu Balkanin alueelle tänä vuonna on 730 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulevat mm. jäsenmaiden omat kahdenkeskiset avut ja Maailmanpankin tuki.

EU:n tuki Balkanin maille ei van den Broekin mukaan tule automaattisesti. Maiden on osoitettava edistystä keskinäisessä kanssakäymisessä, demokraattisten olojen takaamisessa ja talousuudistuksissa.

EU pyrkii tekemään maiden kanssa vakaus- ja yhteistoimintasopimuksen. Van den Broekin mukaan ensimmäiseksi tällainen sopimus voidaan solmia Makedonian kanssa. Toisena tulee Albania.

Jugoslavialla on samat mahdollisuudet neuvotella yhteistyöstä kuin muillakin mailla, jos se alkaa kunnioittaa yhteistyön vaatimia ehtoja. Näitä ovat mm. ihmisoikeuksien tunnustaminen, vapaat vaalit, pakolaisten paluu ja valmius naapuruussuhteisiin.

Vaikka tukiohjelma ensisijaisesti keskittyy näihin viiteen maahan, ohjelmalla ei van den Broekin mukaan ole tarkoitus heikentää Romanian ja Bulgarian mahdollisuuksia päästä mukaan EU:n jäsenyysneuvotteluihin.

STT-IA
28.5.1999


ULKOMAAT -SIVULLE