Viro haluaa Baltian maat nopeasti EU-neuvotteluihin

Varsinkin Latvia on Virolle tärkeä maa. Se on Virolle suuri kauppakumppani ja virolaiset investoivat paljon Latviaan. Jos myös Latvia on neuvottelupöydässä mukana, on helpompi välttää ongelmia maiden välillä, Laar painotti.

Päätöstä Latviasta ja Liettuasta odotetaan joulukuussa EU:n Helsingin huippukokouksessa. Mukaan ovat tarjolla myös hakemuksensa uudistanut Malta sekä Slovakia, joka vallanvaihdon myötä pääsi poliittisesta pannasta.

Se merkitsisi, että neuvottelupöydässä olisivat ensi vuonna kaikki EU-hakijat paitsi Romania ja Bulgaria.

Laar ei uskonut, että kymmenen hakijan kärkijoukko johtaisi neuvottelujen viivästymiseen.
- Tärkeintä on saada aikaan poliittinen päätös neuvottelujen aloittamisesta, sitten jokainen hakija on arvioitava omien saavutustensa perusteella, hän sanoi.

Virolla on muutenkin suuria toiveita Suomen EU-puheenjohtajakauden suhteen.
- EU:n johto ei ole koskaan ollut fyysisesti niin lähellä. Toivomme, että voimme tällä kaudella saada lisää kokemusta EU:sta, ja selvittää ihmisille, miksi siihen kannattaa liittyä, Laar sanoi tavatessaan maanantaina suomalaistoimittajia.

Omalta osaltaan Viro pyrkii siihen, että maa olisi 1. tammikuuta 2003 valmis EU:n jäseneksi. Laar ei silti odottanut EU:lta tietoa aikataulusta, ainakaan kovin pian.

- Mielellään näkisimme, että EU:ta tulisi selkeä viesti. Mutta ei tämä ole mikään vaatimus. Me teemme työmme niin hyvin kuin voimme, ja toivomme, että EU myös edistyy omissa uudistuksissaan.

Vihanpito loppu

EU:n komission edustaja Tallinnassa, Arhi Palosuo, ei pidä Viron asettamaa aikataulutavoitetta lainkaan mahdottomana saavuttaa, jos poliittista tahtoa löytyy.

Suurimmat vaikeudet hän näki EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Ainoa poliittinen ongelma on suuri joukko ihmisiä - noin 200 000 henkeä - joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Viron kansalaisuuden saaminen edellyttää kielitestiä, eikä kaikilla ei-virolaisilla ole ollut intoa tai mahdollisuutta opintoihin.

Laar painotti, että ryhmien välisissä suhteissa on tapahtunut valtavaa edistystä, vaikka töitä vielä riittääkin. Baltian maat ansaitsivat itse asiassa Nobelin palkinnon tästä kehityksestä, hän heitti puoliksi leikillään.
- Enää eivät eri ryhmien ihmiset vihaa toisiaan aktiivisesti, niin kuin neuvostoaikana, Laar sanoi.

Hän muistutti, että Viron itsenäistyessä uudelleen 1991 suuri osa venäläisistä vastusti irtautumista - nyt Venäjän puolella sijaitseva Ivangorod haikailee liittymistä Viroon, nähtyään kuinka paljon paremmin naapurikaupunki Narvalla menee.

EU-normit kaukana

Palosuo arvioi, että suurimpia vaikeuksia Virolla on lainsäädännön toteuttamisessa ja hallinnon kehittämisessä. Lakien vieminen kirjoihin ja kansiin ei riitä; on valvottava myös, miten niitä noudatetaan.

Varsinkin EU:n ympäristönormien täytäntöönpano on kallista - esimerkiksi lähes kaikki vesijohto- ja viemärijärjestelmät olisi rakennettava uudelleen, jotta EU-normit täyttyisivät.

Laar toivoi silti, että EU-vaatimukset saadaan täytettyä ilman, että maan hallintokoneistoa tarvitsee laajentaa kovin merkittävästi. Virossa on tekeillä hallinnon uudistus, ja tarkoitus on mahdollisimman paljon hyödyntää uutta tekniikkaa.

Laar kehaisi Baltian ministerineuvoston toimistoa; kolmen maan välillä vuosittain kiertävä toimisto on tarkoitus perustaa virtuaalisena. Sihteeristö työskentelee Internetin ja puhelinneuvottelujen avulla.

STT-IA
28.5.1999