 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Äänestämättömyydestä tulossa nuorison tapa
Tutkija Sami Borg arvioi, että äänestämättömyydestä on tulossa tapa ja nuorille on yhä paremmin perusteltava miksi ylipäänsä äänestää.Nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut tasaisesti viimeiset pari vuosikymmentä. Nuorisoasiain Neuvottelukunnan torstaina julkistaman tutkimuksen mukaan viime eduskuntavaaleissa äänesti enää arviolta 56 prosenttia 18-30 -vuotiaista suomalaisista. Koko väestöstä äänioikeuttaan käytti 68 prosenttia. Yhteiskunnallinen syrjäytyminen näyttää kasvattavan nuorten äänestämättömyyden riskiä. Tutkimuksen perusteella tämän merkitystä kuitenkin usein liioitellaan roimasti. Politiikkaan kiinnittymisen laimeus selittää äänestämättömyyttä selvästi enemmän. Nuoret eivät ole kuitenkaan jättäneet politiikkaa. Tutkimuksen mukaan kiinnostus politiikkaa kohtaan on kolmessa vuodessa lisääntynyt ja yli puolet nuorista ilmoittaa olevansa ainakin jonkin verran kiinnostuneita politiikasta. Vaaliuurnille kiinnostus ei kuitenkaan vastaisuudessakaan nuoria vedä, päätellään tutkimuksessa.
Osallistuminen väheneeTutkimusprojektiin osallistuva tutkija Sami Borg korostaa, että poliittinen osallistuminen on aina laaja spektri, joka käsittää erilaisia poliittisen osallistumisen kanavia. Hän pohtiikin merkitseekö äänestysprosentin lasku yleisesti poliittisen osallistumisen vähenemistä vai sen laadullista muuttumista.- Nuorten osalta tutkimusaineisto tukee jossain määrin sitä, että nuoret ovat myös kiinnostuneita niin sanotuista uudentyyppisistä osallistumismuodoista, jotka ovat perinteisten parlamentaaristen keinojen ulkopuolella. Sitä, onko kyseessä sitten pysyvä käyttäytymismalli vai vain yhteen ikävaiheeseen kuuluva käyttäytymistapa, ei tutkija vielä ryhdy arvailemaan. Saattaahan olla, että esimerkiksi tiettyyn elämänvaiheeseen kuuluu halu osallistua radikaalimmin keinoin kuin mitä perinteiset väylät tarjoavat. - Konkreettinen osallistuminen vähenee, aktiivinen seuraaminen menemättä paikan päälle ja osallistumatta järjestötoimintaan on jonkin verran kasvamassa, kuvaa Borg meneillään olevaa muutosta.
Ukkoutuneet puolueetMerkittävimmäksi yksittäiseksi äänestämättömyyden syyksi kohoaa tutkimuksessa nuorten politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan tuntema epäluottamus. Suoranaista protestointia ei kuitenkaan tunnusteta yhtä tärkeäksi syyksi. Tutkimuksen mukaan perimmäiset äänestämättömyyden syyt löytyvätkin arkipäivän ja politiikan maailmojen koetusta suuresta etäisyydestä ja kohtaamattomuudesta.Yhtenä tekijänä voi tutkija Sami Borgin mukaan olla myös puolueissa tapahtunut muutos. Puolueiden järjestöllinen toiminta on hiipunut ja niistä puuttuu 60-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat ikäryhmät. - Kun ne jäävät pois, niin nuorille ei enää koidu mitään sosiaalisiakaan palkintoja puoluetoimintaan osallistumisesta. Tilanne on sen näköinen kuin SDP:n esivaalitilanteessa Lappeenrannassa, että siellä on yli viisikymppisiä paikalla. Borg tähdentää, että sama tauti vaivaa kaikkia eduskuntapuolueita. Jopa Vihreidenkin jäsenten keski-ikä on 43-44 vuotta, eli sekään ei järjestöllisesti ole enää mikään nuorten puolue.
Epäpoliittisuus periytyyTutkimushankkeessa seurataan paneeliaineiston avulla nuorten osallistumista paitsi eduskuntavaaleihin myös euro- ja presidentinvaaleihin. Tutkimus pyrkii vastaamaan myös siihen onko nuorten poliittinen kiinnostumattomuus jossain määrin periytyvää.Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan kolme neljästä politiikalle selkänsä kääntävästä perheestä peräisin olevaa nuorta tekee elämässään saman valinnan. Kiinnostuksen periytyminen ei ole aivan yhtä vahvaa. Nuorten omien arvioiden mukaan myös alle 30-vuotiaiden sukupolvi on selvästi vähemmän politiikkaorientoitunut kuin aiempi. - Jo arkikokemuksesta lähtien on selvää, että myös kiinnostus kumuloituu. Kun saat mallin käyttää yhtä osallistumismuotoa, niin osaat sitten käyttää sitä toistakin, toteaa Borg. Kiinnostuminen liittyy läheisesti myös oman poliittisen kannan vakiintumiseen. Mitä lopullisemmin nuoret ovat tehneet rajankäyntinsä poliittisten ryhmittymien välillä, sitä todennäköisemmin he tuntevat kiinnostusta politiikkaan. Täysin vakiintunut kanta on kuitenkin vain harvalla, 15 prosentilla nuorista. Vastaavasti kiinnostus kasvaa myös iän karttuessa.
Äänestäminen on perusteltavaÄänestyskäyttäytymisen perusteet näyttävätkin tutkimuksen valossa olevan muuttumassa. Esimerkiksi Sami Borg on aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut äänestämisen perustuvan pitkälti tapaan ja kansalaisvelvollisuuteen.Nuorten kohdalla tilanne on muuttumassa ja äänestämättömyyden sijaan heille onkin perusteltava miksi käydä äänestämässä. Hän ei pidä liioiteltuna oletusta, että äänestämättä jättämisen tapa olisikin valtaamassa alaa nuorissa ikäluokissa. - Nimenomaan vallitsevat yhteiskunnalliset asenteet puolueita ja poliitikkoja kohtaan ovat sikäli mielenkiintoisia, että 70-luvun alusta alkaen ihmiset ovat olleet yleensä kriittisiä puolueita ja poliitikkoja kohtaan. - Borg pitääkin luonnollisena, että nämä vaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä. Kun nuoret sosiaalistuvat politiikkaan tällaisessa ilmastossa, niin silloin pitäisi käydä niin, että äänestämässä käynti pitää perustella. - Äänestämättä jättämisestä tulee niin paljon hyväksytympää, että siitä voidaan väittää, että se on jo normin luonteista. Ilmapiirin muuttuessa vaaditaan siis muutoskykyä myös poliittiselta järjestelmältä. Borg itse on kovin skeptinen nykyisen demokratian rinnalle tai sijaan kehittyville muille vaikutusmahdollisuuksille. Hän korostaa, että on myös nuorten etujen mukaista kiinnittyä edustukselliseen demokratiaan, koska siellä päätöksen kuitenkin tehdään. - Internetit ja kansanäänestykset ovat kivoja juttuja, mutta valta on kuitenkin sillä joka asettaa kysymyksen.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE