Kovat huumeet lisääntyneet pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia parissa vuodessa

Uusi arviointimenetelmä nosti huumelukuja

Kovien huumeiden ja etenkin opiaattien eli heroiininsukuisten huumeiden käyttö on meillä silti yhä kansainvälisesti verrattuna harvinaista.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksessa Stakesissa valmistunut arvio on ensimmäinen matemaattisesti laadittu epidemiologinen tutkimus Suomen huumeongelmasta. Tähänastiset luvut ovat perustuneet erilaisiin kyselyihin tai yksittäisten viranomaisten tilastoihin.

Pääkaupungissa tuplaten yleisempää

Nyt valmistuneessa tutkimuksessa poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kansanterveyslaitoksen tilastot yhdistettiin, ja lisäksi arvioitiin matemaattisen mallin avulla kaikkien tilastojen ulkopuolelle jäävien käyttäjien määrää.

Uuden tuloksen mukaan kovia huumeita käytti vuonna 1997 koko maassa 9 400-14 700 ihmistä eli korkeintaan puoli prosenttia 15-55 -vuotiaasta väestöstä. Sen sijaan pääkaupunkiseudun väestä arviolta 0,9 prosenttia näytti sortuneen koviin huumeisiin.

Valtaosa näistä käyttäjistä tyytyy kuitenkin amfetamiiniin, joten luvut ovat vielä kaukana Euroopan suurkaupungeista. Esimerkiksi Amsterdamissa ja Roomassa pelkästään opiaattiriippuvaisia arvioidaan olevan saman verran eli liki prosentti väestöstä.

Tämän mukaan heroiininsukuisten aineiden käyttö olisi näissä kaupungeissa viisi kertaa yleisempää kuin meillä.

Aiemmat arviot vaihtelivat

Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevia käyttäjiä on arvioitu olevan vain 1 200-2 400. Kuolleisuustilastojen mukaan huumekäyttäjien määräksi taas on arvioitu 3 800-7 600.

Tutkijat itse korostavat, että uudessakin tutkimuksessa on edelleen kyse arviosta, vaikka virhelähteet on pyritty poistamaan paljon aiempaa tarkemmin.

Tähänastisissa selvityksissä osa ongelmasta on jäänyt piiloon, koska huumeidenkäyttäjiä on vaikea tavoittaa esimerkiksi otantatutkimuksiin. Läheskään kaikki käyttäjät eivät myöskään joudu tekemisiin poliisin tai hoitolaitosten kanssa.

Pääsihteeri Aarne Kinnunen Rikoksentorjuntaneuvostosta pitää kansainvälistymistä ja nuorisokulttuurin muuttumista pääsyinä huumeiden yleistymiseen.

Hän muistuttaa jo EU-jäsenyyden lisänneen huomattavasti yhteyksiä ulkomaille. Omaa osaansa näyttelee Pietarin ja Tallinnan rikollisuuden kasvu.

Samalla huumeet ovat taas nousseet osaksi nuorisokulttuuria samaan tapaan kuin 1960-70-lukujen vaihteessa.

Kinnunen arvelee myös tiedonvälityksen vapautuneen ratkaisevasti. Vielä viime vuosikymmenellä viranomaiset pystyivät ohjaamaan yleistä mielikuvaa huumeista. Nyt eri lähteistä tulvii materiaalia, eikä kielteinen asenne enää hallitse samalla tavoin, hän pohtii.

STT-IA
28.5.1999