Presidentin muuttuva asema herätti vielä pohdiskelua


Presidentin muuttuva asema ja valtioelinten suhteisiin vielä jääneet jännitteet herättivät pohdiskelua, kun eduskunta aloitti perustuslakiuudistuksen loppusuoran käsittelyn tiistaina.

- Miten asiaa sitten kääntelemme ja vääntelemme, jäljelle jää ristiriitaisuuksia, jotka voivat johtaa jännitteisiin Henrik Lax (r.) totesi.

Lax viittasi siihen, että presidentin valtaoikeudet vähenevät ja parlamentarismi vahvistuu, mutta jäljelle jää presidentin suora kansanvaali.

Lax kyseli, mitä tällainen epäjohdonmukaisuus merkitsee koko järjestelmän legitimiteetille (oikeutukselle), jos kansa tyytymättömyyden ilmaisuissaan useammin "turvautuu" presidenttiin, jolla on vähemmän sananvaltaa.

Laxin mielestä on maan edun mukaista, että kaikki hallituksen muodostamisen osapuolet ovat tietoisia presidentin näkemyksistä. Hän totesi, että niiden "täysin vaille huomiota jättäminen" voisi laukaista perustuslaillisen kriisin.

Uusi perustuslaki vähentää presidentin valtaoikeuksia erityisesti pääministerin valinnassa ja hallituksen muodostamisessa. Vetovastuu hallituksen muodostamisesta siirtyy eduskuntaan, ja ns. presidentin kierros jää pois. Eduskunta myös valitsee pääministerin.

Edellinen eduskunta hyväksyi uuden perustuslain kevään vaalien edellä lähes yksimielisesti luvuin 170-4. Nyt laki on hyväksyttävä muuttamattomana vielä kertaalleen vähintään kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Asiasta äänestetään perjantaina.

Jos syntyy valtakiista?

Esko Helle (vas.) puuttui siihen, että uudessa laissa on sivuutettu sellainen mahdollisuus, että ulkopolitiikan johtamisessa voisi syntyä valtakiistoja. Uudessa laissa todetaan vain, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa "yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".

Helle huomautti myös, että ulko- ja sisäpolitiikan vanhat rajat muuttuvat mm. EU-lakien ja kansainvälisten sopimusten vuoksi. Hän vahvistaisi eduskunnan asemaa niissä tilanteissa, kun kansainvälisistä sopimuksista neuvotellaan.

Monet korostivat, että presidentillä on Suomessa uudenkin lain mukaan edelleen merkittävästi valtaa, toimintamahdollisuuksia ja myös arvovaltaa.

- Tasavallan presidentti voi edelleen käyttää poliittista puhevaltaa: hän voi vaikuttaa hallituksen päätösten sisältöön ja hän voi ohjata yhteiskunnallista keskustelua, Riitta Prusti (sd.) sanoi.

Kokoomuksen uusi kansanedustaja Jouni Lehtimäki totesi, että presidentti Ahtisaaren toiminta Kosovo-neuvotteluissa olisi mahdollista uudenkin perustuslain aikana.

Johannes Leppänen (kesk.) kertoi, että Irlannin edellinen presidentti Mary Robinson vaikutti kannanotoillaan merkittävästi lakihankkeisiin, vaikka hänen muodollinen valtansa rajoittui mahdollisuuteen saada lakiesitys korkeimman oikeuden tarkastettavaksi.

Toiveissa sitova kansanäänestys

Vihreiden ja kristillisten ryhmät ottivat esille sitovan kansanäänestyksen mahdollisuuden. Jouko Jääskeläinen (krist.) pohdiskeli, että eräissä tapauksissa eduskunnan alustava päätös voitaisiin alistaa kansanäänestykseen, jonka ratkaisu olisi sitova.

Janina Andersson (vihr.) puhui myös "kansanaloitteen" puolesta. Ajatuksena hänellä oli, että eduskunnan pitäisi ottaa asia käsittelyyn, jos sitä tukevan aloitteen on allekirjoittanut tietty osuus, esimerkiksi kaksi prosenttia, äänioikeutetuista.

Presidentin asema ei tyydytä harvoja vastustajia

Uuden perustuslain vastustajien määrä eduskunnassa ei ole lisääntynyt. Tiistaina käydyssä keskustelussa uudistuksen hylkäämisen kannalla oli kaksi kansanedustajaa, jotka olivat lakia vastaan äänestäneessä joukossa jo edellisessä eduskunnassa.

Hylkäämistä esitti perussuomalaisten Raimo Vistbacka. Hän sai tukea remonttiryhmän Risto Kuismalta.

Joulun alla tapahtuneessa edellisen eduskunnan äänestyksessä vastustajiin lukeutuivat myös kristillisten Tauno Pehkonen ja keskustan Sulo Aittoniemi.

Pehkonen ei ole enää kansanedustaja. Omaan ryhmäänsä siirtynyt Aittoniemi ei puolestaan ottanut osaa tiistaiseen keskusteluun.

Vistbackan mielestä laki tulisi palauttaa komiteakäsittelyyn ja tuoda korjattuna uudelleen eduskuntaan esimerkiksi ensi kevätkaudella.

Vistbacka moitti suuria puolueita halusta jättää presidentille vain seremoniallinen tehtävä "kähmintäprosessissa" eli hallituksen muodostamisessa. Oireellista asennoitumisessa presidentti-instituutioon on hänen mukaansa SDP:n aiemman ryhmänjohtajan Erkki Tuomiojan näkemys presidentistä maatalousnäyttelyiden avaajana.

Vistbacka piti edelleen kiinni siitä, että tasavallan presidentillä tulee olla johtava rooli hallitusneuvotteluissa "kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon ohittamisen ehkäisemiseksi".

Kuisma kutsui eduskunnan uudistusta koskevaa yksimielisyyttä petolliseksi. Hän asetti kyseenalaiseksi sen, että perustuslakia muutetaan murrosaikana. Kuisman mielestä se ei ole paras hetki tehdä mitään pysyvää.

STT-IA
1.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE