Uusi maailmanjärjestys ei synny ilman etiikkaa


Kaikkia maailman ihmisiä yhdistäviä tekijöitä etsittiin Tampereella viime viikonloppuisessa suuressa filosofiatapahtumassa. Tapahtuman teemana oli globaali etiikkaa.

Filosofiatapahtuman päävieraisiin kuulunut professori Hans Küng tähdensi, että kansainvälistyminen edellyttää globaalia etiikkaa.
- Toisin sanoen tarvitaan yhteistä perustavaa inhimillistä etiikkaa. Uutta maailmanjärjestystä ei voi olla ilman maailman etiikkaa, Küng sanoi.

Sveitsiläissyntyinen Küng johtaa 1995 perustettua Global Ethic Foundationia - Maailman eetossäätiötä. Hänen kynänjälkensä näkyy monissa viime vuosina sorvatuissa eettisissä julistuksissa.

Muita ulkomaisia vieraita olivat japanilainen professori Hidé Ishiguro ja vietnamilais-hollantilainen sosiologi Thanh-Dam Truong.

Küng kehottaa valmistautumaan vuoteen 2001, joka on YK:n sivilisaatioiden välisen vuoropuhelun vuosi. Sitä varten pitää vahvistaa yhtä sivilisaatioiden välisen vuoropuhelun ehdotonta perustaa, nimittäin vähintä tarpeellista määrää kaikkien hyväksymiä eettisiä arvoja, mittapuita ja asenteita.

Velvollisuudet oikeuksien rinnalle

Küng tiivistää visionsa kolmeksi vaiheeksi: ilman globaalia etiikkaa maapallomme ei jää eloon; ilman uskontojen välistä rauhaa ei ole kansakuntien välistä rauhaa; ilman uskontojen ja sivilisaatioiden keskinäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä uskontojen välillä ei ole rauhaa.

Hänen mukaansa kansojen välisten ristiriitojen ja selkkausten taustalta löytyy aina syvä kulttuurinen ulottuvuus. Tätä ei tulisi jättää huomiotta.

Küng alleviivaa ihmisen velvollisuuksia ihmisoikeuksien rinnalla. Kuten ihmisoikeuksien julistus, ihmisen velvollisuuksien julistuskin on ensisijaisesti moraalinen vetoomus eikä niinkään sitova kansainvälinen laki.

- Oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan toki kätevästi puhua erikseen, mutta niitä on mahdoton erottaa toisistaan.

Küngin mukaan me elämme suurelta osin yhteiskunnassa, jossa yksittäiset ryhmät vaativat oikeuksia toisiin nähden tunnustamatta omia velvollisuuksiaan. Ihmisen velvollisuuksien julistuksessa eettisen toiminnan viitekehys ulottuu joiltakin osin ihmisoikeuksia laajemmalle.

Vastavoimia eriarvoisuudelle

Professori Reijo E. Heinonen Joensuun yliopistosta katsoo, että globalisaatio - lähinnä talouden muuttuminen maailmanlaajuiseksi - kasvattaa eriarvoisuutta entisestään. Pian kymmenesosa ihmisistä omistaa 90 prosenttia maailmasta.

- Globalisaatiossa on kyse länsimaisten markkina-arvojen viemisestä maailman läpi, Heinonen tiivisti.

Hänen mukaansa eriarvoisuuden kasvu merkitsee, että sille täytyy löytää eettisiä vastavoimia. Lainsäädäntö kulkee vähintään kymmenen askelta jäljessä. Siksi täytyy vedota ihmisten moraaliseen ajatteluun, jotta ylipäänsä saataisiin jonkinlaista korjausta.

Globaali etiikka pyrkii luomaan maailman kulttuurien pohjalta uudenlaisen perustuksen. Tämä perustuu kulttuurien arvomuistiin ja kestäviin arvoihin. Kulttuureissa ja uskonnoissa on minimiaines yhteistä. Jotkin arvot ovat kestäneet vuosisatoja kulumatta. Ne ovat välttämättömiä ihmiskunnan eloonjäämiseksi.

Heinosta askarruttaa kysymys, onko ihminen tänä päivänä vastuukykyinen?
- Vastuu hänellä on, mutta onko hänen henkinen kapasiteettinsa sillä tasolla, että hän pystyy kantamaan tätä vastuuta, Heinonen kysyy.

STT-IA
28.5.1999

AJASSA -SIVULLE