 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lipponen ei halua teknologiapanostuksen muuttuvan elinkeinotueksi
Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten markkinoiden etsiminen ja niille pääsy on huomattavista tutkimus- ja teknologiapanostuksista huolimatta takkuillut. Tähän kaivataan erityisesti valtiovallan taholta hyviä selityksiä ennen kuin tukea kasvatetaan.Lipposen kakkoshallituksen ohjelmassa osaaminen, koulutus ja tutkimus saavat noin kolmen prosentin bruttokansantuoteosuuden. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) tulkitsee omaa hallitusohjelmaansa niin, että valtion ja yksityisen sektorin yhteisin toimin turvataan tutkimus- ja kehitystyön panostus vähintään nykytasolla. Teollisuuden ja työantajain hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Jukka Härmälä sanoo, että teollisuuden tulkintana hallituksen linjaus merkitsee sekä yksityisen että julkisen panostuksen lisäämistä. Yritysten panostus onkin joka vuosi kasvanut. Tänä vuonna sen arvioidaan olevan kaikkiaan 17 miljardia markkaa eli kaksinkertainen kahden vuoden tasoon nähden. Vaikka Härmälällä ei ole valittamista julkisen panostuksen suhteen, hän toivoo sen osuuden kasvavan samassa suhteessa kuin yritysten panostuksen, koska työvoimavaltaisena alana tutkimus- ja kehitystoiminta kärsii osaavan henkilöstön puutteesta. Tästä syystä entistä suurempi osa suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinneista suuntautuu ulkomaille. - Erityisesti pk-yrityksille tarkoitetun, tuotteistamisen, tuotteiden kaupallistamisen sekä yritysten kansainvälistymisen rahoitusta on tärkeätä vahvistaa, Härmälä sanoi TT:n kevätkokouksen keskustelutilaisuudessa. Vasta tämän jälkeen syntyy hänen mukaansa edellytykset muuttaa kehitystulokset vienniksi.
Samassa tilaisuudessa näkemyksiään esitellyt pääministeri Lipponen korosti, ettei teknologiatuen kuitenkaan pidä olla elinkeinotuen tyyppistä. Lipposen mukaan tarvitaan nopeasti kasvaneiden tutkimusinvestointien laadun ja tuloksellisuuden arviointia. Se on ulotettava myös harvaan asutuilla ja heikoimmin kehittyneillä alueilla toimiviin yrityksiin. Suomi aikoo vastakin pitää pääministerin mukaan kiinni siitä, että kuulumme maailman mittakaavassa kärkijoukkoon arvioitaessa eri maiden tutkimuspanostuksen määrää ja laatua. Tämä edellyttää lisähuomiota tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen ja yritysten kansainvälistymiseen. Tietystä hengähdysvaiheesta huolimatta tutkimus- ja kehitystyön voimavarat vahvistuvat Lipposen mukaan kansantalouden kasvun mukaisesti hallituskauden kuluessa. Yrityksiä rohkaistaan kasvuun kansainvälistymisen kauttaMiksi sitten parisenkymmentä vuotta jatkunut teknologiapanostus ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Teollisuus on ollut tahollaan huolestunut asiasta ja käynnistänyt yritysseurannan, jolla pyritään paikallistamaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä.Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on julkisuudessa ihmetellyt sitä, että kolmasosa yrityksistä on velattomia ja tulkitsee, että nämä ovat yksinkertaisesti lopettaneet kasvamisensa. Harva pelkällä tulorahoituksella kasvaisikaan kunnolla. Monet teknologia-asiantuntijat ja Virtanen ovat yhteistuumin päätelleet, että joku asia yrityksiltä puuttuu viennin ja kansainvälistymisen käynnistämiseksi. Yritykset kasvavat kyllä ripeästi tiettyyn vaiheeseen, mutta törmäävät sitten johonkin seinään. Yhteisvaluutta rohkaissee joitakin yrityksiä uusiin vientiponnisteluihin, mutta yleinen käsitys on, että osa yrityksistä kokee kansainvälistymien vaikeaksi, jopa vastenmieliseksi. Teollisuudessa tietenkin ihmetellään pienten ja keskisuurten yritysten haluttomuutta kasvaa nimenomaan kansainvälistymisen kautta, kun apua olisi tarjolla joka lähtöön Teknologian edistämiskeskus Tekesin, erityisrahoitusyhtiö Finnveran ja vientiyhteyksissä avustavan Finpron eli entisen Ulkomaankauppaliiton kaltaisten erityisosaamisten kautta. Ks. myös artikkeli Teollisuus satsaa tutkimukseen ja kehitykseen.
MARGIT HARA |
TALOUS -SIVULLE