EU esittää rajoja joustomekanismeille

Neuvottelut päästökaupan pelisäännöistä käyntiin Bonnissa

Neuvotteluissa pohditaan, miten joustomekanismeilla, kuten päästökaupalla ja yhteistoteutuksella, saadaan toteutettua aitoja ja pysyviä päästövähennyksiä.

EU:n viime viikolla esittelemä neuvottelutarjous, joka perustuu joustomekanismien käytön rajoittamiseen, on jo saanut Yhdysvalloista kielteistä palautetta. Yhdysvallat on vaatinut, että maiden on saatava valita mahdollisimman joustavasti ne keinot, joilla päästövähennyksiä toteutetaan.

EU:n kaksi vaihtoehtoa

EU lähtee neuvottelutarjouksessaan liikkeelle lähinnä kahdesta vaihtoehdosta. Toisen vaihtoehdon mukaan viisi prosenttia perusvuoden eli vuoden 1990 hiilidioksidipäästöistä voisi toteuttaa joustomekanismeilla.

Toinen vaihtoehto perustuu siihen, että maa voisi toteuttaa päästövähennysosuudestaan puolet kotimaassa ja toisen puolen joustomekanismeilla.

- Tämä vaihtoehto auttaa niitä maita, joissa päästökehitys on nouseva, arvioi neuvotteleva virkamies Jaakko Ojala ympäristöministeriöstä.

Hän osallistui maanantaina Suomen ilmastotoimikunnan seminaariin Helsingissä. Vaihtoehdossa on olennaista, että vähennystoimet ovat aitoja ja todistettavia.

Ojalan mielestä Suomi pystyisi omalta osaltaan osoittamaan, että maassa on tehty päästöjä vähentäviä toimia. Suomessa on viety 90-luvulla läpi energiansäästöohjelma, ja lisäksi täällä toteutetaan energiaverotusta ja bioenergian lisäkäyttöä.

EU:n toinen vaihtoehto olisi Suomelle huonompi vaihtoehto. Jos viisi prosenttia vuoden 1990 päästöistä saisi toteuttaa joustomekanismeilla, Suomen osuus olisi noin 3,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Suomen kannan mukaan tämä on liian vähäinen määrä, kertoi Ojala.

Vaihtoehto sopii maille, joilla on iso, mutta hallintaan saatu päästömäärä.

Kehitysmaat ratkaisevat

Ilmastotoimikunnan seminaarissa kuitenkin muistutettiin, että ilmaston suojelu on pitkällä tähtäimellä riippuvainen kehitysmaista, joissa teollistuminen koko ajan etenee, ja siksi kehitysmaat on sitoutettava ilmaston suojeluun.

Neuvotteleva virkamies Jukka Uosukainen korosti seminaarissa, ettei teollisuusmailla ole varaa päästää kehitysmaiden päästöjä ryöstäytymään käsistä, sillä teollisuusmaat joutuisivat tästä kärsimään.

Kehitysmaiden vapaaehtoisesta sitoutumisesta Kioton pöytäkirjan päästötavoitteisiin neuvoteltiin Kiotossa etenkin Yhdysvaltain vaatimuksesta, mutta asiasta ei päästy yksimielisyyteen.

Pöytäkirja mahdollistaa yhtenä yhteistoteutuksen muotona ns. puhtaan kehityksen mekanismin toteutuksen kehitysmaiden kanssa.

STT-IA
28.5.1999