 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Koulutus avaa ovia, muttei takaa mitään
Lapin yliopiston kasvatustieteen professori Asko Suikkanen kiirehtii keski-ikäisen väestön koulutustason korjaamista. Työttömien mahdollisuutta päästä alemman keskiasteen koulutukseen pitäisi parantaa ja esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alalle kehitettyä muuntokoulutusta kannattaisi tarjota enemmän.Heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on tällä vuosikymmenellä romahtanut. Suikkasen johtaman tutkimuksen mukaan perusasteen koulutus täytti vielä vuosikymmen sitten joka toisen avoimen työpaikan vaatimukset. Nyt alle 14 prosenttia työpaikoista sopii pelkän peruskoulutuksen saaneille. Samalla koulutus on Suomessa ikäpolvikysymys. Missään muussa EU-maassa nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä ei ole yhtä syvää koulutuskuilua. Tutkintojen lisäksi nuorille on kertynyt kielitaidon ja atk-osaamisen kaltaista pääomaa, jota ilman työelämässä ei enää pärjää. - Tällä hetkellä suurella osalla työttömistä ja valtaosalla kaikista yli 40-vuotiaista työvoimaan kuuluvista on koulutus, jonka taso vastaa työmarkkinoiden menneisyyttä, kuuluu tutkimusryhmän tuomio. Suikkanen tutkijoineen luovutti tiistaina Helsingissä julkaisunsa Koulutus ja elämänkulku opetusministeri Maija Raskille (sd.). Professori totesi luovutustilaisuudessa, että valtiovallan kannattaa tässä tilanteessa harkita koulutuspoliittisten toimien tärkeysjärjestystä esimerkiksi nuoren ja keski-ikäisen väestön koulutustason kohottamisen välillä. Ministeri puolestaan toivoi lappilaistutkijoilta apua, kun koulunaloituksen mahdollista varhentamista ryhdytään hallitusohjelman mukaisesti selvittämään. Mahdollisen varhentamisen syvimmät pulmat eivät liity nuoriin koulunaloittajiin vaan nuoriin koulunlopettajiin, huomautti ministeri.
Keskitason koulutus kannattavinta?Koulutus on siis edelleen sekä yksilölle että yhteiskunnalle kannattava sijoitus, vaikka markkinoiden nopeat muutokset lisäävät epävarmuutta. Edes hyvä koulutus ei enää riitä uran takeeksi, joten nuorten hyvää koulutusta on turha kadehtia. - Väestön yleinen koulutustaso on kohonnut, mutta koulutukseen liittyvä sosiaalisen aseman turvallisuus ja varmuus eivät ole nousseet vastaavasti, toteaa tutkimusryhmä. Toisin oli ennen: 80-luvulle asti koulutus vaikutti suoraan työllistymiseen, ja nuoret pystyivät luottamaan koulutusinvestointeihinsa. Suikkanen perää päättäjiltä myös nuoriin kohdistuvan koulutuspolitiikan pohtimista. Hänen mukaansa kiivain kysyntä näyttää kohdistuvan ylemmän keskiasteen koulutuksen saaneeseen työvoimaan ja esimerkiksi ammattikorkeakoulun suorittaneisiin. Tämän tiedon perusteella kova panostus yliopistokoulutuksen lisäämiseen ei välttämättä ole ollut oikea strategia.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE