 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
SDP:n Rajamäki: Tarkoituksellista harhaanjohtamistaMinisteriön ennusteista kiistaa eduskunnassa
Valtiovarainministeriön kyvyt ja halu arvioida verotulojen kehitystä oikein asetettiin kyseenalaiseksi eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa keskiviikkona.Kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) väitti, että ministeriö haluaa "tietoisesti harhaanjohtamalla" rajata eduskunnan budjettivaltaa, kun se arvioi verotulojen kasvun tarkoituksellisesti alakanttiin. Sytykkeen arvostelulleen Rajamäki sai hallituksen lisäbudjettiesityksestä, jossa tämän vuoden veroennustetta korjataan 1,8 miljardia markkaa ylöspäin. Rajamäen mielestä valtiovarainministeriön olisi myös pitänyt samalla korjata työttömyysennustettaan alaspäin. Hän viittasi aiempien vuosien kokemukseen näiden asioiden yhteydestä. - Jatkuvasti jäljessä raahaavat ennustekriteerit johtavat tietysti siihen, että valtiovarainministeriön käytännöllään luomat keinotekoiset ja totuudenvastaiset rajat murentavat eduskunnan budjettivaltaa, Rajamäki päästeli. Hän viittasi siihen, että eduskunta voisi käyttää tiedossa olevia lisätuloja erilaisten epäkohtien korjaamiseen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) vastausta ei tarvinnut kauan odottaa. - Minä varoitan vakavasti siitä, että täällä lähdettäisiin sille vanhalle kunnallispoliittiselle tielle, jossa keksittiin, että tuloja varmaan tulee enemmän, koska kerran menoihin halutaan osoittaa enemmän rahaa. Sillä on monen kunnan talous pantu Suomessa kuralle, Niinistö sanoi. Syytöksiin väärin arvioiduista verotuotoista Niinistö vastasi toteamalla, että virheitä sattuu joka tapauksessa suuntaan ja toiseen. Runsaan 4,2 miljardin markan lisäbudjetissa ohjataan runsaat miljardi markkaa valtion velkojen lyhentämiseen.
Budjettipolitiikka ehkä tiukemmalleNiinistö vetosi eduskuntaan, että se hyväksyisi hallituksen esityksen eikä lohkaisisi velanlyhennysrahoista muihin tarkoituksiin. Niinistö myös tähdensi, että tarve tiukalle, "jopa ehkä entistä tiukemmalle budjettipolitiikalle" korostuu. Hän viittasi siihen, että "rahapolitiikan puolelta on tullut talouteen löysentäviäkin sykäyksiä". Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen arvosteli sitä, että Suomessa jää EU:n tukirahaa saamatta, kun hankkeiden kansallinen rahoitus ei ole riittävää tai rahat ovat ministeriöiden sisällä väärillä momenteilla. Tämän vuoden ensimmäisen lisäbudjetin käsittely eduskunnassa jatkuu seuraavaksi valtiovarainvaliokunnassa.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE