Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

EU:n ministerit sopivat uudesta nuoriso-ohjelmasta

Uusi ohjelma yhdistää vuoden lopussa päättyvät Nuorten Eurooppa- ja Nuorten eurooppalainen vapaaehtoistyö -ohjelmat. Uutena osuutena ohjelmaan otetaan koulutusohjelmiin liittyviä yhteistoimia. Myös kulttuuri ja liikunta ovat mukana tuettavissa hankkeissa ensimmäistä kertaa.

EU:n parlamentti vaatii kuitenkin nuoriso-ohjelmaan enemmän rahaa: kokonaiset 800 miljoonaa euroa. Siten Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle syksyksi jää vaikeat neuvottelut.

Suomea edustanut kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) oli silti iloinen, koska ministerit pääsivät kuitenkin yhteiseen kantaan. Hän arvelee, ettei syksyllä voida päästä juurikaan suurempaan summaan, sillä moni ministeri piti nyt sovittua summaa jo liian suurena.

Kaikki kuitenkin haluavat, että ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan heti ensi vuoden alusta.<Å>

AKT:n Lehikoinen: Niinistö pahempi kuin työreformi

Lehikoisen mukaan Niinistö on johdonmukaisesti tähdännyt yleissitovuuden lopettamiseen ja vähimmäissopimussuojan murentamiseen.
- Niinistön tavoitteet menevät työntekijöiden alistamisessa jopa pidemmälle kuin mitä keskustan työreformissa kaavailtiin.

Niinistö totesi äskettäin, ettei hän hyväksy yleissitovuuden laajentamista tupo-pöydässä. Myös SAK:laisen Puu- ja erityisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala (sd.) kummastelee, onko Niinistö päättänyt torpedoida järkevän tulopolitikan mahdollisuudet.

- On käsittämätöntä, että sama henkilö, joka muutama viikko sitten oli hyväksymässä kolmikantayhteistyön kannalta myönteistä hallitusohjelmaa, tekee merkittävässä linjapuheessa sujuvan täyskäännöksen, Vanhala totesi Kajaanissa.

MTV3: Suurten puolueiden kenttäväki yhä kielteisempi mahdolliselle NATO-jäsenyydelle

Sunnuntairaportti kysyi huhti-toukokuun vaihteessa 850:lta SDP:n, keskustan ja kokoomuksen piirihallituksen jäseneltä kantoja Suomen NATO-jäsenyyteen. Vastausprosentti oli 55. Sama kysely tehtiin myös kaksi vuotta sitten.

Kysyttäessä pitäisikö Suomen liittyä NATO:on kokoomuslaisista 18 prosenttia kannatti edelleen nopeaa liittymisaikataulua. Valtaosa kokoomuksen kenttäväestä sanoi kuitenkin jäsenyydelle ei, mutta takaportti pitäisi kuitenkin jättää auki.

Mahdollinenkin NATO-jäsenyys on menettänyt vetovoimaansa kaikissa kolmessa puolueessa. Nykyinen liittotumattomuus miellytti eniten keskustan ja demareiden vastaajia. Tämän vaihtoehdon kannatus on kasvanut selvästi kahdessa vuodessa.

Kyselyssä tiedusteltiin kantoja myös ydinvoimasta ja valtion omaisuuden myymisestä. Kielteisemmin ydinvoiman lisärakentamiseen suhtautuivat keskustalaiset, eniten sitä kannattivat kokoomuslaiset ja yli 60 prosenttia piiridemareista haluaisi myös tällä vaalikaudella päätöksen uudesta ydinvoimalasta.

Valtion maisuuden myymistä haluaisi lähes 80 prosenttia kyselyn kokoomuslaisista. Keskustalaisista ja demareista lähes 40 prosenttia molemmissa ryhmissä katsoi, että omaisuutta pitäisi yksityistää nykyistä hitaammin. Demarikentän mielestä valtion omaisuutta on nyt myyty riittävästi, käy ilmi kyselystä.

Virrankoski: Suomen EU-tukipolitiikka katastrofaalista

Tätä osoittaa Virrankosken mukaan se, että viime vuonna käytettiin EU:n rakennerahastoista vain 1 015 miljoonaa markkaa, vaikka liittymissopimuksessa oli myönnetty yli 2 miljardia.
- Tämä näkyy nyt nettomaksuosuuden räjähdysmäisenä kasvuna yli viisinkertaiseksi aiemmasta, Virrankoski paheksui.

Hän viittasi valtiovarainministeriön tiistaina antamiin tietoihin. Ministeriön mukaan Suomen valtion nettomaksu EU:lle kasvoi viime vuonna yli 2 miljardiin markkaan. Vuotta aiemmin luku oli runsaat 400 miljoonaa.

Virrankosken mielestä hallitus on tehokkaasti jarruttanut EU:n rahojen käyttöä työllisyyden parantamiseen ja alueellisen kehityksen edistämiseen.
- Hallitus ei ole huolehtinut kansallisesta vastarahoituksesta ja on antanut mielettömän byrokratian kukoistaa valtoimenaan, Virrankoski arvosteli.

Kaiken huippu on se, että Suomi ei ota vastaan 200 miljoonan markan indeksointivaroja EU:lta. Virrankosken mukaan kyseessä on ainutlaatuinen tapaus koko EU:n historiassa.

- Jos hallitus jatkaa yhtä leväperäisesti, Suomi tulee aivan tarpeettomasti menettämään miljardeja markkoja EU:n pohjattomaan kassaan, Virrankoski varoitti.

Rehn harkitsee presidentinvaalien ehdokkuutta

Rehn sanoi Sarajevossa uutistoimisto Reutersin haastattelussa vetäytyneensä politiikasta.
- Mutta minua vaaditaan kovasti presidentinvaalien ehdokkaaksi, Rehn jatkoi.
- Minun on harkittava sitä vakavasti.

MTV3:n tällä viikolla teettämässä mielipidemittauksessa Rehniä kannatti presidentiksi 31 prosenttia vastanneista.

Ulkoministeri Tarja Halosta (sd.) kannatti 24 prosenttia ja eduskunnan puhemiestä Riitta Uosukaista (kok.) 23 prosenttia. Puoluejohtaja Esko Aholle (kesk.) kannatuksensa antoi 18 prosenttia vastanneista ja europarlamentaarikko Heidi Hautalalle (vihr.) neljä prosenttia vastanneista.

Hemilä valmis jatkamaan ministerinä

Hemilä on hakenut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi. Hänen valintaansa virkaan pidetään lähes varmana. Nykyinen kansliapäällikkö Reino Uronen jää eläkkeelle kesäkuun alussa.

Hemilän huomauttaa, että asian eteneminen on nyt presidentin, pääministerin ja hallituksen käsissä. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on toivonut, että Hemilä jatkaisi ministerinä Suomen EU-puheenjohtajakauden ajan eli vuoden loppuun saakka. Hemilä lupaa punnita kaikki hänelle esitettävät vaihtoehdot.

Mietintö perustuslaista valmistui

Kevään vaaleissa valitun uuden eduskunnan pitää hyväksyä ehdotus kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämä ei tuottane vaikeuksia, sillä edellisessä eduskunnassa päätös syntyi lähes yksimielisesti luvuin 170-4.

Valiokunnan mietinnössä ei puututa lakiesityksen yksityiskohtiin. Valiokunta tyytyy viittaamaan aiemmin esittämiinsä perusteluihin.

Eduskunta aloittaa uuden perustuslain ratkaisevan käsittelyn ensi viikon tiistaina. Lain hyväksymisestä äänestetään sitä seuraavana perjantaina. Uusi perustuslaki tulee voimaan maaliskuun alussa ensi vuonna eli samalla hetkellä, kun uusi presidentti aloittaa tehtävässään.

Enestam: Poliitikko maatalousministeriksi Hemilän paikalle

Enestam sanoi tiistain Hufvudstadsbladetissa pitävänsä luonnollisena, että tehtävään etsitään joku sopiva poliitikko.
- Koska meillä on maassamme viiden puolueen hallitus, pitäisi kaiketi käydä päinsä, että etsitään maatalousministeri niiden omasta johdosta, Enestam sanoi.

Enestamin mukaan tilanne oli hieman erityinen, kun maa- ja metsätalousministeriöön valittiin sitoutumaton ministeri. Uudessa tilanteessa ei Enestamin mukaan ole välttämätöntä päätyä samanlaiseen ratkaisuun.

Viikonloppuna vihreiden puheenjohtaja ympäristöministeri Satu Hassi vaati vihreille ja RKP:lle kahta paikkaa hallituksessa, mikäli Hemilä jättää paikkansa. Nykyisellään kummallakin puolueella on puolitoista ministerinpaikkaa.

Maa- ja metsätalousministerin salkku on jäämässä avoimeksi, koska Hemilä hakee ministeriönsä kansliapäällikön virkaan.

Derjabin: Suomen liittyminen NATO:on ei ole maan sisäinen asia

- Jokaisella maalla on suvereeni oikeus löytää omat turvallisuusratkaisunsa. Mutta on myös toinen periaate. Täytyy myös ajatella ympäristön muiden maiden turvallisuutta.

Derjabin paheksuu lisäksi NATO:n sotatoimia Jugoslaviassa. Hänen mielestään pommitukset ovat isku Venäjän ja NATO:n saavuttamalle kompromissille. Venäjä on vastustanut NATO:n laajentumista, mutta hyväksynyt rauhankumppanuuden kaltaiset avaukset.

Juri Derjabin tunnetaan erityisesti nimimerkistä Juri Komissarov, jolla hän kylmän sodan aikana patisteli suomalaisia ulkopoliittiseen ruotuun.

Koonnut: IA
28.5.1999